Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kaksi Vastaamon tietomurron uhreja auttavaa lakiasiaintoimistoa saattaa tehdä jopa miljoonien eurojen tilin uhreja auttamalla.
Turkulaiset juristit Paula Pajula sekä Jenni Raiskio on esitetty mediassa Vastaamo-saagan väsymättöminä uhrien puolustajina, jotka auttavat asiakkaitaan ”pro bono”, ilmaiseksi.
On voinut syntyä kuva vapaaehtoistyöstä, mutta näin ei ole. Juristit huomauttavat, että he eivät ole luvanneet tehdä töitä kokonaan korvauksetta. Lasku lähtee vakuutusyhtiöille ja mahdollisesti valtiolle.
On täysin tavallista, että asianajokuluja korvataan juristin asiakkaan kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta niin kuin tässäkin tapauksessa tehdään. Tämän jutun tarkoitus ei ole väittää, että siinä olisi jotain väärää.
Sen sijaan Yle uutisoi juristien palkkioista, koska se on yksi osa poikkeuksellisen suurta oikeusprosessia ja rikosvyyhtiä, joka tulee monin tavoin kalliiksi yhteiskunnalle.
Pajula ja Raiskio ottivat riskin lähtiessään ajamaan tietomurron uhrien asiaa. Ylen hankkimien tietojen mukaan tuo riski on muodostumassa hyvin kannattavaksi.
Uhrit odottavat yhä korvauksiaan, ja niiden lopullinen summa on epäselvä. Näyttää kuitenkin siltä, että osa uhreista voi saada lopulta vähemmän kuin auttajansa.
Juristit kertovat Ylelle poikkeuksellisesta työmäärästään, mutta samalla he hakevat jatkuvasti uusia asiakkaita.
Ylen haltuunsa saamien laskujen mukaan Pajula & co on laskuttanut ainakin muutaman asiakkaansa vakuutusyhtiöiltä noin 4 000 euroa per uhri.
Pajulalla ja Raiskiolla on asiakkaana 3 000–3 500 tietomurron uhria. Jos edes joka kuudennen kohdalla vakuutusyhtiötä laskutetaan 4 000 eurolla, juristien palkkiot nousevat yhteensä miljooniin euroihin.
Pienehkö turkulainen lakiasiaintoimisto Pajula & co on kasvattamassa 500 000 euron vuosittaista liikevaihtoaan Vastaamon myötä moninkertaiseksi.
Jenni Raiskion mukaan laskutusta on mahdoton kommentoida, koska suurin osa työstä on vielä tekemättä:
Lopullinen Vastaamon tuottama hyöty näkyy lakiasiaintoimistojen tilinpäätöksissä vasta myöhemmin.
Pajula ja Raiskio eivät suostu kommentoimaan vakuutusyhtiöille lähetettyjen laskujen suuruusluokkaa. He vetoavat vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja yrityssalaisuuteen.
Yle haastatteli 10 asiakasta
Yle on haastatellut tätä juttua varten kymmentä Pajulan ja Raiskion asiakasta ja nähnyt asiakirjoja laskuista, vakuutusyhtiöiden päätöksistä ja uhreille haetuista korvauksista. Ylen tiedot juristien laskuttamista summista perustuvat kolmeen vakuutusyhtiöille lähetettyyn laskuun. Kahdeksan haastateltavan vakuutusyhtiö on tehnyt jo myönteisen korvauspäätöksen, mutta niistä ei ilmene, onko lasku vielä lähtenyt.
Yle ei kerro lähteidensä nimiä aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.
Ylen näkemissä laskuissa summat ovat olleet noin 4 000 euroa, mutta Pajulan ja Raiskion mukaan kaikilta ei laskuteta samaa summaa.
Valtaosa Ylen haastateltavista on tyytyväisiä juristeilta saamaansa apuun. Ilman sitä korvaukset olisivat jääneet hakematta, neljä haastateltavista toteaa. Osa haastateltavista kuitenkin pohtii, saavatko he lopulta itse vähemmän kuin juristit.
Yksi Ylen haastattelema henkilö sanoo, että lakiasiaintoimistosta on oltu häneen yhteydessä lähinnä silloin, kun hän epäröi koko prosessiin lähtöä tai on tarvittu tietoja hänen kotivakuutuksestaan.
Osa kokee saaneensa hyvin niukasti tietoa asiansa etenemisestä.
Jenni Raiskion mukaan he kertovat avoimesti asiakkaalle miten hänen asiansa etenee, mutta aina ei ole uutta kerrottavaa.
Palkkiota perustellaan riskillä
Paula Pajula myöntää, että kyllä he tällä kokonaisuudella tienaavat, mutta kyse on vuosien työstä, jota varten he tekevät 12–16 tunnin työpäiviä pitämättä lomia. He ovat myös ostaneet muiden juristien palveluja alihankintana. Kaikkiaan asiaa hoitamassa on 11 juristia kaksikko mukaan lukien.
Me emme tiedä, mikä lopullinen palkkiomäärä tulee olemaan.
Paula Pajula
Pajulan ja Raiskion mukaan he ottivat tietoisen riskin ryhtyessään ajamaan Vastaamon uhrien asiaa.
He eivät olleet alussa varmoja, maksavatko vakuutusyhtiöt juristien laskuja.
Uhreille haetaan isoja korvauksia
Pajula ja Raiskio hakevat asiakkailleen tuhansien, joillekin jopa kymmenien tuhansien eurojen korvauksia.
Kaksikko neuvottelee korvauksista Vastaamon tapauksesta tuomitun Aleksanteri Kivimäen asianajajan kanssa. He allekirjoittavat sovintosopimuksen, johon kirjatut korvaukset Kivimäki sitoutuu maksamaan, mikäli hänet tuomitaan. Kivimäen syyllisyyttä punnitsee seuraavaksi hovioikeus.
Käräjäoikeudessa sovintohalukkuus alensi Kivimäen tuomiota. Hänen asianajajansa Peter Jaari sanoo, että myös Kivimäki halusi sovittelemalla välttää vuosia kestävät, kalliit ja raskaat oikeudenkäynnit korvausvaatimuksista.
Moni Ylen haastateltava ei usko näkevänsä näitä rahoja.
Häneltä (Kivimäeltä) itseltään ei saada penniäkään. Se on pelin kaikille osapuolille selvä
Yksi Vastaamon uhreista
Luksuselämää ennen kiinni jäämistään eläneen Kivimäen varallisuudesta ei ole tietoa.
Vääntö valtion korvauksista
Sovintosopimusten pohjalta Pajula ja Raiskio hakevat korvauksia asiakkailleen myös valtiolta.
Valtiokonttori ei ole arvioinut, paljonko se maksaa korvausta tilapäisestä tai pysyvästä haitasta, mutta törkeän kiristyksen yrityksen uhrille Valtiokonttori on arvioinut maksavansa noin 500–1 500 euroa.
Pajula ja Raiskio pitävät summaa ala-arvoisena ja ovat valmiita ”hakemaan linjausta” summiin käräjillä, mikäli Valtiokonttorin ja heidän näkemyksissään on suuria eroja.
– Toivomme, että asia menee kerralla oikein, jotta meidän ei tarvitse testata korvauksia käräjäoikeudessa. Valtiokonttoria sitoo laki, mutta lain sisällä heillä on paljon harkintavaltaa.
Raiskion mielestä uhrien korvauksiin ei voi lyödä ”alennushintaa” vain siksi, että uhreja on paljon.
– Toivon, että Valtiokonttorin käsityskyky laajenee siitä, mitä nämä ihmiset ovat joutuneet kokemaan.
Onko uhreille luvattu liikoja?
– Kenellekään ei ole luotu mielikuvaa, että he saavat varmuudella tämän tai tuon summan. Sen voimme sanoa, että he ovat oikeutettuja korvauksiin. Mutta se määrä, me voimme vain toivoa, Raiskio sanoo.
Valtiokonttorilta omia kulujaan saattavat hakea myös Pajulan ja Raiskion yritykset – niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole oikeusturvavakuutusta.
– Se on mahdollista, mutta emme tiedä, miten se sitten etenee. Yhtään laskua valtiolle ei ole lähetetty, Raiskio sanoo.
Vastaamon uhreille maksettavien korvausten suuruusluokka ei ole vielä tiedossa:
Onko tapaukset käsitelty liukuhihnalla?
Yksi haastateltava arvelee, että lakiasiaintoimisto on vain tallentanut hänen yhteystietonsa järjestelmään ja sen jälkeen käsitellyt hänen tapaustaan liukuhihnalla.
– Tämä on lakitoimistolle tosi iso bisnes, jossa mielestäni käytetään hyväksi Vastaamo-tietomurron uhreja ja heidän ahdinkoaan.
Vakuutusyhtiöllekin olisi ollut halvempaa maksaa vaikka tuhat euroa jokaiselle uhrille kuin nyt tälle lakifirmalle tuhansia euroja asiakkaasta.
Yksi Vastaamon uhreista
Moni vakuutusyhtiö kieltäytyi kommentoimasta aihetta. If kertoo, että kotivakuutuksista on korvattu asianajokuluja ja summat ovat merkittäviä, koska tietomurron uhreja on Ifin asiakkaina paljon.
Jenni Raiskion mukaan uhrien asian ajamista ei voida automatisoida, vaan korvausvaatimusten tekeminen on yksilöllistä työtä, johon liittyy lääkärien ja terapeuttien lausuntojen sekä esitutkintamateriaalin hankkimista ja käsittelyä, ongelmanratkaisua ja neuvottelua asiakkaiden, oikeuden, vastapuolen, Valtiokonttorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
– Suurin osa valitettavasti ajattelee, että vaihdamme vain nimen papereihin ja laitamme sen eteenpäin, Raiskio sanoo.
Kivimäen asianajaja Peter Jaari kertoo, että sovintoja korvauksista on neuvoteltu pitkissä rupeamissa.
Jaarin mukaan työmäärää on saatu sujuvoitettua jonkin verran jakamalla korvausvaatimuksia kategorioihin. Summista on päästy yksimielisyyteen kategoria kerrallaan.
Paljonko yhden uhrin sovintoneuvotteluun ja sopimiseen on mennyt aikaa?
– Joitain tunteja.
Aamulehden jutussa Pajula ja Raiskio avasivat aiemmin taksaansa: normaalisti tuntihinta on arvonlisäveroineen 320 euroa. Jos lasku lähtee Valtiokonttoriin, tuntihinta on silloin 205 euroa.
Ylen näkemissä, vakuutusyhtiöille lähetetyissä laskuissa puhutaan tuntiveloituksen sijaan ”sovitusta kertakorvauksesta” ilman tarkempia perusteluja.
Pajula ja Raiskio eivät suostu avaamaan, mitä se tarkoittaa.
Miksi juristit auttavat, jos työ on niin valtava?
Pajula ja Raiskio kertovat pitkistä päivistä, mutta samalla he ottavat yhä vastaan uusia asiakkaita verkkosivuillaan. He kertovat myös oikeusaputoimistojen ja juristien ympäri Suomea ohjaavan heille asiakkaita, koska prosessi koetaan niin vaikeaksi.
– Alussa emme tienneet, paljonko asiakkaita meille tulisi, mutta emme rajaa ketään pois, jokainen on tervetullut, Pajula sanoo.
– Se on meille pieni uhraus, mutta näille ihmisille paljon.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.