Ministeriö: Satakunnan joutuminen hyvinvointialueiden tarkkailulistalle ei ole rangaistus

Valtionvarainministeriöstä vakuutetaan, että Satakunnan hyvinvointialueen johdolla ja päättäjillä on edelleen täysi luottamus.

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen. Musta solmio, musta puvuntakki, vaaleanpunainen kauluspaita, tummat silmälasit.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen sanoo, että väestön vähenemisen vuoksi Satakunta ei ole voittaja hyvinvointialueiden rahoitusmallissa.
  • Mika Viljanen

Hyvinvointialueiden tarkkailulistalle joutuminen oli Satakunnassa yllätys, mutta valtiovarainministeriöstä korostetaan, että kyse ei ole rangaistuksesta.

Satakunnan lisäksi listalla on viisi muuta hyvinvointialuetta eli Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet. Käytännössä tilanne tarkoittaa sitä, että valtio aloittaa alueiden kanssa neuvottelut säästötoimista syksyn aikana.

Esimerkiksi Satakunnassa hyvinvointialueen alijäämä on kasvanut nopeasti lähes 90 miljoonaan euroon, kun vielä viime syksynä alijäämä arvioitiin noin 50 miljoonaksi.

Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosastolta sanoo ymmärtävänsä, että tilanne tuli Satakunnassa yllätyksenä.

– Meillä on edelleen täysi luottamus Satakunnan hyvinvointialueen johtoon ja päättäjiin. Haluamme käydä kuitenkin keskusteluja siitä, että miten tulevina vuosina toiminta ja talous saadaan tasapainoon, Ahonen toteaa.

Ahonen sanoo, että Satakunnan hyvinvointialueen paisuva alijäämä on ministeriössä noteerattu. Erityisesti Satakunnan kyky kattaa kertynyt alijäämä määrä vuoteen 2026 mennessä huolestuttaa.

Satakunnan väestökehitys huolenaiheena

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu pitkälti väestön määrään alueella. Satakunnassa synkimmät ennusteet kertovat, että väki vähenee lähitulevaisuudessa vuosittain yli tuhannella hengellä.

– Satakunta ei varsinaisesti alijäämältään silti erotu muista hyvinvointialueista, mutta kustannuskehityksen hillitsemistavoite alijäämän kattamiseksi on hyvinkin suuri, Ahonen sanoo.

Valtiovarainministeriö ei tässä vaiheessa halua vielä avata tarkemmin tänä syksynä käytävien neuvottelujen konkreettisia sisältöjä.

Mikäli tukineuvotteluista huolimatta hyvinvointialueen taloutta ei saada oikaistua, tilanne voi johtaa niin sanotun arviointimenettelyn aloittamiseen.

Sen käynnistämisen edellytykset on määritelty hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavassa laissa ja silloin normaalisti hyvinvointialueelle kuuluvaa päätösvaltaa siirtyisi valtiolle.

– En uskalla Satakunnan osalta spekuloida arviointimenettelyn käynnistymisen mahdollisuutta, koska se on äärimmäinen keino. Tunnuslukujen perusteella on kuitenkin todennäköistä, että lähivuosina yhden tai useamman alueen kanssa arviointimenettely nähdään, osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä arvioi.