Anniina nahkatakissa ja paksussa harmaassa kaulahuivissa, kuvattu vasten seinää, josta lohkeillut valkoista maalia.
Anniina Valtonen muistaa yläkoulussa miettineensä tulevien lastensa nimiä, mutta varsinaista vauvakuumetta hänellä ei koskaan ollut. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Lapset

Tyhjä syli

Lähes 400 suomalaista kertoi lapsettomuuden kokemuksistaan Ylelle. Kaikkien tarinalla ei ole onnellista loppua. Anniina Valtoselle raskaaksi tulemisen vaikeus tuli yllätyksenä.

Teksti:Laura Hart
teksti:Petra Ketonen

Juontaja-meteorologi Anniina Valtosen tie äidiksi oli kivikkoinen. Hän lähti yrittämään puolisonsa kanssa lasta vuoden 2019 lopussa samoihin aikoihin, kun koronaepidemia alkoi Kiinassa.

– Vuoden verran siinä ähkimme ja puhkimme, mutta mitään ei tapahtunut.

Raskaaksi tulemisen vaikeus tuli Valtoselle yllätyksenä. Hänelle oli aina kerrottu, että suvun naiset sikiävät helposti.

– Oli sanottu, että meidän ei tarvitse kuin kävellä miesten bokserien ylitse ja alkaa tapahtua.

Kun pari vuoden jälkeen hakeutui julkiselle puolelle lapsettomuushoitoon, he eivät kertoneet siitä kenellekään.

Valtonen sanoo, että hoidoissa lapsen tekeminen muuttuu lääkäreiden kanssa suoritettavaksi ryhmätyöksi. Pari ei tahtonut mukaan yhtään enempää ihmisiä.

– Emme halunneet joutua pitämään ketään ajan tasalla.

Anniina lähikuvassa, katsoo kameraan,neutraali vakava ilme. Hänellä on harmaa paksu kaulahuivi.
Anniina Valtonen päätti puolisonsa kanssa olla kertomatta lapsettomuushoidoista kenellekään. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Tahaton lapsettomuus koskettaa monia. Kun Yle pyysi aiemmin verkkolomakkeella kokemuksia lapsettomuudesta, vastauksia tuli lähes 400.

Vastauksissa lapsettomuudelle kerrottiin lukuisia eri syitä, kuten endometrioosi, toistuvat keskenmenot tai kumppanin puute. Moni kertoi, ettei pääse lapsettomuushoitoon, koska painoa tai ikää on liikaa.

Hoitojonot ovat pitkiä ja hoidot yksityisellä puolella kalliita. Joidenkin syli on jäänyt hoidoista huolimatta lopullisesti tyhjäksi.

Koen olevani sekundaarisesti lapseton. 11. alkion siirto toi elämäni ensimmäisen plussan raskaustestiin ja elävän lapsen syliin. Toisen lapsen toivetta jarruttaa endometrioosi. Olen jo yli 40v, mieheni vielä vanhempi.

Riikka Viitala, Tampere

Olen kärsinyt mieheni kanssa tahattomasti lapsettomuudesta kuusi ja puoli vuotta. Olemme käyneet lukuisia lapsettomuushoitoja läpi, mutta syli on edelleen jäänyt tyhjäksi.

Annu Muukari, Seinäjoki

Reilu 10 vuotta kärsin sosiaalisesta lapsettomuudesta ja etsin kumppania, joka olisi ollut valmis perustamaan perheen. Käytin tuhansia euroja yksityisellä lääkäriasemalla, jotta saisin lapsen itsellisenä.

Mira Virkkunen, Helsinki

”Sanoin miehelle, että olet vapaa lähtemään”

Anniina Valtosen lapsettomuushoidoissa käytiin ensin läpi parin ruokavaliot ja elämäntavat, sitten aloitettiin hormonit.

Eri lääkkeet aiheuttivat Valtoselle vatsavaivoja, väsymystä, huonovointisuutta ja päänsärkyä.

Yksi lääke lopulta kiellettiin, koska siitä Valtonen sai kasvoihinsa pahan aknen kaltaisen kivuliaan ihottuman.

– Meikkaajat sitä ihmettelivät työpaikalla. Kerroin, että minulla on allerginen reaktio.

Lääkärit sanoivat jossain kohtaa Valtoselle suoraan, että kolmivuorotyö Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä oli pahinta, mitä hän saattoi itselleen hoitojen aikana tehdä.

– Jätin sen työn. Äidiksi tuleminen oli niin tärkeää.

Lapsettomuutemme johtui toistuvista, selittämättömistä keskenmenoista, joihin saatu apu ja tuki oli terveydenhuollossa hyvin vaihtelevaa. Eniten hyödymme vertaistuesta. Päädyimme lopulta adoptioon.

Susanna Vienola, Alavus

Olisin halunnut ison perheen. Vuosien varrella lapsilukutoive pieneni, kunnes lopulta rukoilin universumilta, että saisin edes sen yhden. Omia lapsia en koskaan saanut, mutta nykyään toimin sijaisäitinä sijoitetulle lapselle.

Tanja Kuronen, Espoo

Olen kokenut tahatonta lapsettomuutta 23 vuotta. Kumppani ei ole halunnut. Kaikki parisuhteeni ovat päättyneet tähän ongelmaan. Itse haluan aina lapsia, mutta toinen ei.

Marko Toivonen, Pori

Valtoselta löydettiin kohdusta hyvänlaatuinen kasvain, joka poistettiin, mutta se ei auttanut raskaaksi tulemiseen.

Kolmen epäonnistuneet inseminaation eli keinohedelmöityksen jälkeen pari aloitti IVF-hoidot. Koeputkihedelmöitys oli lopulta se, jonka kautta tärppäsi.

Meteorologi Anniina Valtonen
Ruudussa positiivinen ja aurinkoinen Anniina Valtonen muuttui lapsettomuuhoitojen edetessä kyyniseksi. Kuva: Yle/Ilmari Fabritius

Hoidot olivat myös henkisesti rankat. Valtonen puhui itselleen julmasti ja syyllisti, että oli ihmisenä huono ja epäonnistunut.

Hän oli varma, että hoidot eivät johda mihinkään. Tunnelin päässä ei näkynyt valoa.

– Se oli todella raskasta. Sitä miettii ja murehtii kaikenlaista. Miehellekin sanoin, että olet vapaa lähtemään.

Minulla on keskenmenoja 14. Ensimmäisen elävän lapsen saimme kohdun scratchingin avulla. Kohdun sisäpintaan raaputettiin naarmuja, joihin alkio tarttui kiinni.

Pauliina Orrensuo, Oulu

Hain apua pari kuukautta sitten, mutta en päässyt vielä edes tutkimuksiin, koska BMI:ni on yli 35, pitäisi siis pudottaa 4kg, mutta en siinä ole vielä onnistunut.

Sanni Aaltonen, Tampere

Mies jäi, tuki ja kannusti jaksamaan. Pari on ollut yhdessä 18 vuotta.

Viime vuonna aprillipäivän aamuna Valtonen teki positiivisen raskaustestin.

Tulevat vanhemmat itkivät yhdessä pesuhuoneen lattialla. Vielä samana vuonna syntyi parin ensimmäinen yhteinen lapsi.

Toimittaja Laura Hart kertoo videolla Ylen Lapsettomien illasta. Video: Matias Väänänen / Yle

Korjattu 3.10. klo 15.24 Tarkennettu jutun alkua: koronaepidemia alkoi Kiinassa. Alun perin jutussa kirjoitettiin pandemian alkamisesta 2019.