Tampereen yliopiston tuoreen väitöstutkimuksen mukaan keliakia saattaa olla yhteydessä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen. Yhteyttä ei ole aiemmin tunnistettu.
Väitöstutkija Maria Peltola yllättyi itsekin tästä yhteydestä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidossa.
Epilepsia on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka hoito rajoittuu usein ainoastaan kohtausten estoon. Yli 30 prosenttia epilepsiaa sairastavista ei saa riittävää apua lääkityksestä.
Aikuisilla yleisin vaikeahoitoisen epilepsian muoto on ohimolohkoepilepsia. Sen merkittävin syy on tutkijan mukaan skleroosi eli ohimolohkon keskeisen rakenteen, hippokampuksen, hermosolujen kato ja arpeutuminen.
Arviolta 8–10 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, mutta yli puolet heistä ei koskaan saa epilepsiadiagnoosia. Epilepsiaa sairastaa vajaa prosentti suomalaisista, vaikeahoitoista tätä harvempi.
Keliakia on puolestaan autoimmuunisairaus, joka voi suolisto-oireiden lisäksi ilmetä myös neurologisina oireina, kuten pikkuaivojen ja ääreishermoston rappeumana. Keliakiaa esiintyy noin kahdella prosentilla suomalaisista.
Epilepsiaa sairastavalla enemmän keliakiaa
Maria Peltolan tutkimuksen potilaista, joilla oli sekä ohimolohkoepilepsia että hippokampuksen skleroosi, viidesosalla esiintyi keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti.
Koko tutkimuksessa oli mukana 253 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavaa potilasta. Heistä yhdeksällä prosentilla oli keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti.
– Tulos oli odottamaton ja viittaa siihen, että gluteenin aiheuttama immuunireaktio saattaa olla osatekijä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymisessä ja hippokampuksen vaurioitumisessa, Peltola sanoo tutkimustiedotteessa.
Aiemmin tutkimuksessa on jo huomattu, että keliakian esiintyvyys on odotettua korkeampaa epilepsiaa sairastavilla.
Tutkimuksessa ei vielä selvitetty, miten gluteeniton ruokavalio voisi auttaa taudin etenemiseen.
Tällä hetkellä ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin hoito on pääasiassa kirurginen, jolloin kohtauksia aiheuttava aivokudos poistetaan leikkauksen avulla.
Peltolan väitöstilaisuus on perjantaina 18. lokakuuta Tampereen yliopistossa.