Monen nuorten tekemän pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen taustalla on halu tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan.
– On huolestuttavaa, että käytetään esimerkiksi pahoinpitelyä työkaluna, että saadaan sosiaaliseen mediaan raflaavaa sisältöä, sanoo rikoskomisario Jukka Kero Pohjanmaan poliisista.
Hänen mukaansa auktoriteetit ovat heikentyneet 20 vuoden aikana nuorten elämässä. Auktoriteeteilla hän tarkoittaa turvallisia aikuisia, jotka ohjeistavat nuorelle missä menee sallitun raja.
Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta poliisin näkökulmasta korostuvat ne nuoret, joilla menee huonosti.
– Kaduilla työskenteleviltä partioilta olen kuullut, että nuorilla on entistä enemmän teräaseita. Vaikuttaa siltä, että peruste kantamiselle on pelko ja halu suojata itseään.
Kuuntele, älä sanele
Jukka Kerola kertoo, että esimerkiksi perättömät koulu-uhkaukset synnyttävät helposti lumipalloefektin eli uhkauksia tehdään toistensa perään. Poliisi suhtautuu kuitenkin jokaiseen vakavasti.
Usein tekijä selittää uhkaustaan vitsinä.
– Siinä on vitsit kaukana, kun ruvetaan raapustelemaan koulun seinälle päivämääriä, milloin seuraava kouluisku tapahtuu. Se aiheuttaa levottomuutta ja turvattomuuden tunnetta opiskelijoissa, heidän vanhemmissaan sekä kouluhenkilökunnassa.
Kero ohjeistaa vanhempia kuuntelemaan lasten ja nuorten murheita.
– Joku on joskus sanonut, että ihmisillä on yksi suu ja kaksi korvaa, käytä niitä siinä suhteessa eli kuuntele. Lapsilla ja nuorilla on tarve puhua. Silloin on parempi kuunnella ja käydä keskustelua, eikä vain sanella, mitä tehdään.
Hän muistuttaa myös rajojen tärkeydestä.
– Kun muistelen itseäni nuorempana, ei ne säännöt ja rajat olleet mitenkään mukavia. Näin aikuisempana ymmärtää, että ne olivat niitä suojaavia mekanismeja.
Ymmärrä roolisi vanhempana
Vanhempien olisi syytä ymmärtää oma roolinsa vanhempana, Kero muistuttaa.
Jos nuori päätyy esimerkiksi kuulusteltavaksi epäillystä rikoksesta, vanhempi tekee karhunpalveluksen, jos hän asiasta enempää tietämättä ehdoitta kiistää lapsensa osallisuuden asiaan.
– On huolestuttava piirre, jos lapsi tai nuori saa signaalin, että omat vanhemmat toimivat kilpenä riippumatta siitä, mitä lapsi on tehnyt. Silloin lapsi voi ajatella, että hän voi touhuta mitä huvittaa. Kyllä mutsi ja faija sitten puolustaa, Kero sanoo.
Lapseensa ei voi koskaan käyttää liikaa aikaaa. Läsnäololla luodaan turvalliset kasvualustat tulevaisuutta varten.
– Kaikille tulee konflikteja jossain vaiheessa matkan varrella. Pitää olla turvallinen aikuinen, jonka kanssa niistä voi puhua. Jos sitten lapsi tai nuori hölmöilee kylillä, hän ei niin pelkää asian ilmituloa kotona.
Hälytysmerkkeihin huomiota
Jukka Kero on osa Pohjanmaan Ankkuri-tiimiä. Sen tehtävänä on muun muassa tukea nuoren polkua niin, ettei se lähde vinoon.
Ankkuri-toimintaa on ympäri Suomen. Moniammattillinen tiimi käsittelee hyvinvointialueilla alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjä rikoksia sekä lastensuojeluilmoituksia, jotka koskevat esimerkiksi alaikäisen päihteiden käyttöä.
Ankkuri-toiminnassa tavattavilla nuorilla ote alkaa usein kokonaisvaltaisesti lipsua. Koulussa on paljon poissaoloja. Moni on syyllistynyt usein ilkivalta- ja vahingontekorikoksiin ja pahoinpitelyihin.
Huonosti voiva nuori on usein myös merkki siitä, että perhe ei välttämättä voi hyvin. Kero ohjeistaa reagoimaan, jos tuttuun rytmiin tulee muutoksia.
– Lapsen käyttäytyminen voi muuttua tai kaveripiiri vaihtua. Päivärytmi muuttuu, koulunkäynti ei kiinnosta.