Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaamisen välillä on yhä suuria eroja, kertoo tuore tutkimustulos. Suuri osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei selviä taidoillaan yhteiskunnassa.
Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät rehtorit korostavat, että osaamiserojen kuromisessa tärkeää on erityisesti suomen kielen lukutaito.
– Erot johtuvat ensisijaisesti kielitaidon puutteesta. Kun suomen kielen taito on vasta kehittymässä, niin opiskelu on paljon raskaampaa ja vaikeampaa, sanoo Helsingin Itäkeskuksen peruskoulun rehtori Jutta-Riina Karhunen.
– Luetun ymmärtämisen taito on hurjan tärkeä. Se on tärkeä matematiikassa, reaaliaineissa ja kaikissa muissa, sanoo Helsingin Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen.
Molempien rehtoreiden kouluissa yli kaksi kolmannesta oppilaista on maahanmuuttajataustaisia, ja he puhuvat jopa 30:tä eri kieltä.
Ysiluokkalainen Hasti Assiabi: Jos puhuu suomea vain koulussa, ei opi sitä hyvin
Myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat kertovat, että kieliongelmat vaikeuttavat oppimista koulussa.
Merilahden peruskoulun 9.-luokkalainen Hasti Assiabi on iranilaistaustainen, mutta syntynyt Suomessa. Assiabi kertoo, että hänen suomen kielen taitonsa on parempi kuin äidinkielen farsin taito.
– Jos puhuu suomea vain tunnin koulussa ja käyttää eri kieltä kotona ja harrastuksissa frendien kanssa, niin ei opi suomea hyvin.
9.-luokkalainen Abdul Rahman Atout muutti 5-vuotiaana Libanonista Suomeen. Hänen äidinkielensä on arabia. Suomen kielen taito ei ole hyvä eikä huono, hän sanoo.
– Opin asioita kuuntelemalla, hyvin keskittymällä ja kertaamalla monta kertaa, Atout kertoo.
Rehtorit: Tutkimus niputtaa kaikki maahanmuuttajat
Vastaava tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012. Erot maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä kaventuivat – mutta lähinnä sen vuoksi, että kantaväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen heikkeni.
15-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista selvitettiin vuoden 2022 Pisa-tulosten pohjalta. Tutkimuksen ovat tehneet Jyväskylän yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Etenkin ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät muita heikommin. Heistä 61 prosentilla lukutaito oli niin heikko, etteivät he pysty osallistumaan täyspainoisesti yhteiskunnan toimintaan, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
Uusissa tutkimustuloksissa ei ole mitään yllättävää, toteaa Itäkeskuksen peruskoulun rehtori.
– Lienee aika selvää, että jos suomen kielen taito on vielä kehittyvässä vaiheessa, niin oppiminen on haastavampaa. Erothan kapenevat, kun mennään toisen polven maahanmuuttajataustaisiin, rehtori Jutta-Riina Karhunen sanoo.
Rehtorien mielestä uudet tutkimustulokset voivat antaa silti liian yksioikoisen kuvan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisesta.
–Tässä tutkimuksessahan kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat oli niputettu yhteen, Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen sanoo.
Hänen mukaansa oppimiseroja syntyy erityisesti silloin, kun oppilaiden on tausta maissa, joissa koulujärjestelmä ei ole kovin kehittynyt.
Itäkeskuksen peruskoulusta yli 70 prosenttia menee lukioon
Itäkeskuksen peruskoulun rehtori muistuttaa myös koulujen ja yksilöiden eroista. Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulun oppilaista menee yli 70 prosenttia lukioon.
Jutta-Riina Karhunen kertoo, että Itäkeskuksen koulussa on mietitty erityisesti, mihin suomen kielen opetus toisena kielenä kannattaa suunnata ja millaisia opetusryhmiä tehdään.
– Meillä ehkä paras oppilas joka vuosi on maahanmuuttajataustainen, ehkä se heikoinkin, mutta osaaminen ei ole läheskään aina taustasta kiinni.
Timo Heikkinen taas kertoo, että Merilahden peruskoulussa on vähän poissaoloja.
– Helsingin mittakaavassa ollaan siinä mielessä ihan huippuluokkaa. Oppilaat tulevat kouluun mielellään.
Heikkisen mukaan riippuu myös perhetaustasta, miten koulunkäyntiä tuetaan ja kannustetaan.
– Jos se on kunnossa, ei ole esteitä päästä eteenpäin.
Luokissa tulee olla riittävästi suomenkielisiä oppilaita
Entistä enemmän on panostettava kuitenkin siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaitten osaaminen paranee, rehtorit sanovat.
Timo Heikkinen kaipaa lisää resursseja erityisesti yhteisopettajuuteen ja kielitietoiseen opettamiseen.
Siihen kuuluu Heikkisen mukaan myös se, että oppilaille annetaan mahdollisuus näyttää osaamistaan myös muilla tavoin kuin vain suomen kielellä.
– Näin saadaan todellinen osaamisen taso selville eikä vain kieli ole ratkaiseva tekijä.
Suomen kielen opettamiseen toisena kielenä tarvitaan lisää resursseja, jotta tunteja on riittävästi ja ryhmäkoot riittävän pieniä, Jutta-Riina Karhunen sanoo.
Karhusen mielestä tulisi myös huolehtia kaupunkien aluekehityksestä niin, että vältetään maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön asuinalueiden eriytyminen.
Muuten syntyy sellaisia luokkia, joissa on vain vähän suomea äidinkielenään puhuvia. Tutkimusten mukaan suomea toisena kielenä puhuvia olisi hyvä olla korkeintaan 20–30 prosenttia luokan oppilaista.
– Silloin suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat oppivat nopeasti suomen kielen ja pääsevät sitä kautta mukaan oppimisen iloon ja ja yhteiskuntaan, rehtori Karhunen sanoo.
Opetusministeri: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus lisääntyy
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) lupasi uutta tutkimustulosta kommentoidessaan, että suomen ja ruotsin opetusta toisena kielenä vahvistetaan.
Lukusujuvuus on keskeinen asia oppimisessa. Siksi nyt ala-asteella lisätään äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja kahdella, Adlercreutz sanoo Ylelle.
Hallitus uudistaa myös oppimisen tukea. Opetusministerin mukaan tukea tarvitsevia lapsia voidaan tällöin tukea jo aikaisemmassa vaiheessa.
Kolmanneksi hallitus vakinaistaa tasa-arvorahoituksen 50 miljoonaan euroon. Se auttaa palkkaamaan lisää henkilökuntaa kouluihin.
Opetusministeri uskoo, että nämä toimet vaikuttavat myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksiin.
Monien lukuharrastus rajoittuu sosiaaliseen mediaan
Opetusministeri on huolestunut siitä, että koululaiset käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa ja lukevat yhä vähemmän.
– Jos on virittynyt siihen, että dopamiinia, mielihyvän tunteita tulee 15 tai 30 sekunnin annoksissa sosiaalisessa mediassa, niin se valmistaa huonosti oppimiseen ja työelämään, Anders Adlercreutz sanoo.
Ysiluokkalainen Hasti Assiabi kertoo, että aika harvat koulukaverit harrastavat aktiivisesti kirjojen lukemista.
– Kun suomen tunnilla kysytään, luetteko kotona kirjoja tai muuta, jotkut sanovat, että käyn Tiktokissa, se on lukemista, luen sieltä asioita, juoruja.
Rehtori Timo Heikkinen kertoo, että lukemiskulttuuria pyritään edistämään Helsingissä esimerkiksi lukuviikoilla.