Polttopuun kysyntä kasvoi korona-aikana ja se on pysynyt korkealla siitä lähtien. Sesonki alkoi heinäkuussa ja jatkunee kevääseen asti, kertoo halkokauppias Hannu Harju Sysmästä.
– Toimitukset alkavat siitä, kun puu on kuivaa eli heinäkuun alusta. Kysyntää riittää kevääseen asti, sillä kaupungeissa ja taajamissa ei paloturvallisuussyistä saa säilyttää suuria määriä polttopuuta.
Tämän vuoksi asiakkaat tarvitsevat täydennystä vielä keväällä.
Lyhyt soittokierros Lahden seudulla toimiville klapikauppiaille kertoo, että heittokuutio kuivaa koivuklapia maksaa noin 100 euroa. Jotkut myyjät sisällyttävät kuljetuksen hintaan, osa veloittaa siitä erikseen.
Pienin toimituserä vaihtelee kauppiaittain. Joku suostuu toimittamaan klapit kuutio kerrallaan, toisella minimimäärä on peräti viisi kuutiota.
Koneet keventävät työtaakkaa
Klapintekijä pääsee nykyään selvästi helpommalla kuin muutama vuosikymmen sitten. Nykyaikaiset koneet mahdollistavat tehokkaan työskentelyn, eikä pöllejä enää liikutella niin paljoa käsin kuin takavuosina.
Polttopuiden tekeminen sisältää monta työvaihetta.
– Puu kuljetetaan laanille, jossa se työstetään koneella klapeiksi. Niiden annetaan kuivua ensin ulkona ja sitten viedään varastoon jatkokuivaukseen. Sieltä puut lastataan kuorma-autoon asiakkaille kuljetettavaksi, kertoo Harju.
Sata euroa heittokuutiolta saattaa tuntua kuluttajasta kovalta hinnalta. Jos asiaa tarkastellaan klapintekijän ja kauppiaan näkökulmasta, alkaa todellisuus paljastua.
Mikäli haluaa tehdä polttopuita sellaisia määriä, että kauppa on kannattavaa, täytyy ensin investoida koneisiin, kalustoon ja kuivatustiloihin. Päälle tulevat vielä polttoaine- ja käyttökulut sekä työvoimakulut, mikäli käyttää ulkopuolisia työntekijöitä.
– Ostan kolmemetristä koivukuitua, jonka hinta on 55 euroa kiintokuuntio plus arvonlisävero. Tarvitsen lisäksi pari kausityöntekijää ja siihen päälle tulevat muut kulut. Katetta ei jää kahtakymppiäkään kuutiolta, laskeskelee Harju.
Vaikka kate jää pieneksi, tarjoaa polttopuukauppa maatilalle kipeästi tarvittavia lisätuloja. Hannu Harju laskee tehneensä parhaimpina vuosina reilusti yli tuhat kuutiota klapeja.
– Tämä olisi ihan hyvä homma uutteralle nuorelle, joka ei pelkää työntekoa.