Tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkinnon jakavat yhdysvaltalaiset Victor Ambros ja Gary Ruvkun. Karoliinisen instituutin Nobel-palkintolautakunta julkisti palkinnon saajat maanantaina Tukholmassa.
Ambros ja Ruvkun palkittiin mikro-RNA:n tutkimuksesta ja siitä, miten ne säätelevät geenien toimintaa.
70-vuotias Ambros on professorina Massachusettsin yliopiston lääketieteen osastolla. Kahta vuotta vanhempi Ruvkun työskentelee Harvardin yliopistossa.
Nobel-palkintolautakunnan mukaan geenien toiminnan säätelyä on yritetty selvittää vuosikymmenien ajan. Jos säätelyssä jokin menee pieleen, se voi johtaa syövän tai diabeteksen kaltaisiin vakaviin sairauksiin.
Mikro-RNA-tutkimus saattaakin olla ensimmäinen askel toimivan syöpälääkkeen kehittämisessä, palkintotilaisuudessa arveltiin.
Sukkulamato tutkimuksen kohteena
Kromosomeissa on kaikkien solujen käyttöohjeet. Jokainen solu sisältää samat kromosomit, joten jokainen solu sisältää täsmälleen samat geenit ja täsmälleen samat ohjeet.
Eri solutyypeillä on kuitenkin hyvin erilaisia ominaisuuksia: lihassolut eroavat hermosoluista. Geenisäätelyn avulla jokainen solu voi valita vain asiaankuuluvat ohjeet. Näin varmistuu, että vain oikea geenisarja on aktiivinen kussakin solutyypissä.
Ambros ja Ruvkun olivat kiinnostuneita siitä, miten eri solutyypit kehittyvät. He löysivät mikro-RNA:n, uuden luokan pieniä RNA-molekyylejä, joilla on ratkaiseva rooli geenisäätelyssä.
Miehet työskentelivät pitkään erillään. Molemmat yrittivät selvittää, miksi ja milloin millimetrin mittaisessa sukkulamadossa tapahtui solumuutoksia.
Lopulta palkitut vertailivat löytöjään, mikä johti läpimurtoon. Uusi geenisäätelyn periaate, jota välittää aiemmin tuntematon RNA-tyyppi, mikro-RNA, oli löydetty. Tulokset julkaistiin vuonna 1993 kahdessa artikkelissa Cell-lehdessä.
Tiedeyhteisö ei aluksi innostunut löydöistä. Vaikka tulokset olivat mielenkiintoisia, geenisäätelyn epätavallista mekanismia pidettiin sukkulamadon erikoisuutena.
Käsitys muuttui vuonna 2000, kun Ruvkunin tutkimusryhmä julkaisi löytönsä toisesta mikro-RNA:sta, joka on kaikkialla eläinkunnassa. Artikkeli herätti suurta kiinnostusta, ja seuraavien vuosien aikana tunnistettiin useita erilaisia mikro-RNA:ita. Nyt tiedetään, että ihmisen genomi koodaa yli tuhatta mikro-RNA:ta.
Luonnontieteissä ryhmiä ei palkita
Viime vuonna lääketieteen Nobelin saivat unkarilainen Katalin Karikó ja yhdysvaltalainen Drew Weissman työstä, joka mahdollisti koronarokotteen nopean kehittämisen.
Nobel-viikko jatkuu tiistaina fysiikan ja keskiviikkona kemian palkinnoilla. Kirjallisuuspalkinto on vuorossa torstaina, ja viikko huipentuu Nobelin rauhanpalkinnon saajan julkistamiseen Oslossa perjantaina.
Nobel-säätiö jakaa ruotsalaisen keksijän ja liikemiehen Alfred Nobelin testamenttaaman omaisuuden korkotuottoja tieteen eturivin edustajille, ansioituneen uran tehneille kirjailijoille sekä maailmanrauhan edistäjille.
Säätiön sääntöjen mukaan palkittuja voi kussakin luonnontieteessä olla enintään kolme eli ryhmiä ei palkita.
Valitut saavat mitalin, kunniakirjan ja rahapalkinnon. Sen arvo on 11 miljoonan Ruotsin kruunua, joka valuutan heikon arvon vuoksi on liki miljoona euroa. Palkinnot jaetaan Nobel-gaalassa Tukholmassa joulukuussa.