Kello 6.29 kaikki muuttui

RE’IM, ISRAEL Musiikki soi vielä aamunkoitossa, kun taivaalle ilmestyi raketteja.

22-vuotias Shani Levy oli tanssinut läpi yön kaksoissisarensa Amitin kanssa Nova-teknofestivaalilla lähellä Gazan rajaa.

Oli lokakuun 7. päivä vuonna 2023.

Kello 6.29 musiikki lakkasi soimasta, ja juhlijat suuntasivat suojaan äärijärjestö Hamasin ampumilta raketeilta. Sisarukset eivät olleet erityisen peloissaan, sillä raketteihin on Etelä-Israelissa totuttu.

Pian he kuitenkin kuulivat jotain epätavallista: laukauksia.

Kun he tajusivat, että Hamasin asemiehet olivat tunkeutuneet festivaalialueelle, pakeneminen oli liian myöhäistä.

– Yritimme juosta tielle, mutta Hamas oli jo siellä. Juoksimme hiekkakentän poikki väkijoukossa samalla, kun Hamas ampui meitä yksi kerrallaan. He saartoivat meidät joka puolelta, Levy kertoo.

Sisarukset löysivät suojan keltaisen roskalavan sisältä jätesäkkien seasta. Samaan piilopaikkaan syöksyi 14 muutakin ihmistä.

Tunteja myöhemmin Shani Levy selviytyi elävänä ulos, mutta hänen sisarensa ei.

Yle tapasi Levyn ja muita terrori-iskun uhreja ja omaisia Israelissa kuluneella viikolla.

Teknofestivaalista tuli lokakuun 7. päivän pahin yksittäinen verilöyly.

Tuona päivänä tuhannet Hamasin ja muiden Gazan aseryhmien terroristit hyökkäsivät useisiin kohteisiin Israelin puolella. Asemiehet tunkeutuivat muun muassa kibbutseihin rajan lähellä.

Hamas yllätti Israelin armeijan täysin. Uhrit joutuivat odottamaan apua tuntien ajan.

Hyökkäyksen aikana tapettiin 1 139 ja panttivangiksi otettiin 251 ihmistä.

Pelkästään Nova-festivaalilla Hamas tappoi 364 ihmistä ja otti 44 panttivankia.

Alla olevalla videolla on Hamasin hyökkäyksen aikana ja sen jälkeen tallennettua kuvaa. Video voi järkyttää.

Shani Levyn elämä kääntyi 7. lokakuuta päälaelleen. Tapahtumapaikalle palaaminen tuntuu hänestä joka kerta epätodelliselta.

Kontista, jonne Levyn sisaren elämä päättyi, on tehty muistomerkki. Sen seinillä on kuvat kaikista roskalavalle ammutuista nuorista ja heidän viimeisistä viesteistään. Heitä oli yhdeksän.

On arvioitu, että Hamas löysi festivaalin sattumalta.

Kohde oli suojaton. Festivaali järjestettiin aavikolla, ja piilopaikkoja löytyi vain satunnaisista pensaikoista.

Ja roskalavalta, jonne Levyn sisarukset suojautuivat.

Lavalle piiloutuneet nuoret kuvasivat videoita ja viestittivät perheelleen ja ystävilleen siitä, mitä oli tapahtumassa.

Alla on Shani Levyn Hamasin hyökkäyksen aikana kuvaama video.

Nuoret piileskelivät kontissa monta tuntia. He kuulivat kaiken, mitä ulkopuolella tapahtui: Murhatuiksi joutuvien ihmisten huutoja. Vangiksi otettujen ihmisten huutoja.

Hetkittäin näytti, etteivät hyökkääjät huomaisi, että roskien sekaan oli kätkeytynyt juhlijoita.

Kello 11.47 onni kääntyi. Yksittäinen asemies keksi katsoa roskalavalle ja alkoi ampua.

Shani Levyyn osui viisi luotia. Yksi rintaan, yksi olkapäähän, yksi reiteen ja kaksi käteen.

Kaksoissiskoa ammuttiin rintaan. Hän kuoli lähes välittömästi. Levy piti häntä kädestä.

– Selvisin vain siksi, että yksi miehistä suojasi meitä ruumiillaan. Hän kuoli, mutta minä selvisin.

Levy makasi siskonsa ja muiden nuorten ruumiiden keskellä vielä tunnin, ennen kuin armeija saapui paikalle.

Hamasin hyökkäys jätti syvät traumat tuhansille ihmisille: Gazaan kaapattujen panttivankien läheisille, iskusta selviytyneille ja siinä kuolleiden omaisille.

Monet heistä syyttävät Israelin hallitusta katastrofaalisesta epäonnistumisesta.

Gazassa on yhä 97 panttivankia, elävänä tai kuolleena. Heidän omaisensa ovat järjestäneet viikoittain suuria mielenosoituksia. Niissä on vaadittu Israelia taipumaan tulitaukosopimukseen Hamasin kanssa, jotta panttivangit saataisiin kotiin.

Panttivankien ja Hamasin iskun uhrien perheet aikovat boikotoida hallituksen järjestämää virallista muistojuhlaa. Näin tekee myös teknofestivaalilla kuolleen 24-vuotiaan Ron Yehudain isä Yoram.

Yoram Yehudai sai viimeisen viestin pojaltaan kello 11.39.

”Kaikki on hyvin, rakastan sinua. Ollaan yhteydessä.”

Kahdeksan minuuttia myöhemmin Ron ei enää ollut elossa.

Jälkikäteen Yoram Yehudai ymmärsi, että viimeisessä viestissään hänen poikansa yritti suojella vanhempiaan.

Yoram Yehudai arvostelee Israelin armeijaa ja hallitusta muun muassa tiedottamisesta. Perhe joutui odottamaan viikon, ennen kuin armeija vahvisti Ronin kuolleen. Sitä ennen he olivat muiden paikalla olleiden satunnaisten tiedonmurujen varassa.

Yehudaille on antanut voimaa uhrien omaisten tiivis yhteisö. Hän on myös pitänyt itsensä kiireisenä – keltaisen roskalavan muuttaminen muistopaikaksi on hänen alullepanemansa projekti.

Huomenna maanantaina Yoram Yehudai järjestää festivaalipaikalla muistotilaisuuden, jossa pidetään hiljainen hetki kello 6.29.

Tuolloin vuosi sitten musiikki lakkasi soimasta.

Hamasin hyökkäyksellä oli tuhoisat seuraukset myös Gazan palestiinalaisalueen asukkaille.

Israel aloitti iskun jälkeen Gazassa sodan, jossa se on tappanut vuoden aikana liki 42 000 palestiinalaista. Lähes koko Gaza on raunioina.

Rauhanomainen ratkaisu näyttää olevan yhä kauempana.

Yoram Yehudai sanoo, ettei voi vielä edes ajatella rauhanprosessia palestiinalaisten kanssa. Haava on liian tuore.

Shani Levyä Hamasin hyökkäyksestä muistuttavat yhä luodinsirpaleet, joita hänellä on jalassaan. Sirpaleet tekevät kävelemisen vaikeaksi urheilulliselle naiselle.

Levy ei ole hakeutunut terapiaan tai vertaistukiryhmiin. Hän on yhtä aikaa sekä terrori-iskun selviytyjä että läheisensä menettänyt omainen.

– Minun on kuljettava omaa polkuani. Aika parantaa haavat, Levy sanoo.

Kaksoissisar oli Levylle kaikkein läheisin ihminen. Äiti kuoli tyttöjen ollessa pieniä, ja välit isään olivat etäisemmät. Pikkusisko on vielä nuori.

– En sanonut sisarelleni hyvästejä. Niiden kauheiden tuntien aikana odotin pahinta mutta ajattelin, että mitä ikinä tapahtuukin, olemme yhdessä. Joko kuolemme yhdessä tai joudumme panttivangiksi yhdessä, Levy sanoo.

– Siskoni oli hyvin optimistinen. Hän sanoi, että pääsisimme takaisin kotiin. Hän antoi minullekin voimaa.