Meri-Lapin ei kannata irtautua Lapista ja siirtyä Pohjois-Pohjanmaahan. Tämä käy ilmi Meri-Lapin tilaamasta selvityksestä, johon on analysoitu Meri-Lapin toimintaympäristöä ja haastateltu kuntien, aluehallinnon, hyvinvointialueen, elinkeinoalueen ja ministeriön edustajia Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista pois lukien Meri-Lappi.
Haastatelluista Meri-Lapin siirtymisen Pohjois-Pohjanmaahan näkee 70 prosenttia negatiivisena ja noin kolmannes positiivisena asiana. Pohjoispohjanmaalaisten näkemykset olivat piirun verran positiivisempia ja uteliaampia kuin lappilaisten.
Selvityksen mukaan pidemmällä aikavälillä Pohjois-Suomeen saatetaan muodostaa laajempi Pohjois-Suomen yhteistyöalue, johon voisivat liittyä myös Kainuu ja Keski-Pohjanmaa.
Raportti suosittaa, että mikäli Meri-Lappi päätyy pysymään Lapissa, on tärkeää keskustella, mikä on sen asema Lapissa.
Taustalla pettymys
Meri-Lapin kunnista koostuvan seutufoorumin puheenjohtaja Kalle Huusko (sd.) sanoo, että selvityksellä haluttiin myös osoittaa Lapin hyvinvointialueelle, että asioista kannattaa tehdä vaikutusarviointiselvitykset ennen päätöstentekoa. Lapin hyvinvointialuetta on arvosteltu siitä, että se ei ole teettänyt vaikutusarviointiselvityksiä ennen päätöksentekoa.
Selvitys maakunnan vaihtamisen vaikutuksista lähti liikkeelle Kemin kaupunginvaltuustolle tehdystä aloitteesta. Taustalla vaikutti merilappilaisten pettymys Lapin hyvinvointialueen päätösten valmisteluun sekä huoli sairaalapalveluiden säilymisestä.
Sote-palveluiden siirto Lapin hyvinvointialueelta Pohjois-Pohjanmaalle edellyttäisi samalla myös maakunnan vaihtamista.
Siirtymisen hyödyt ja haitat
Selvityksen perusteella Meri-Lapin siirtyminen Pohjois-Pohjanmaahan toisi sekä hyötyjä että haittoja. Lyhyen aikavälin hyödyiksi luetaan muun muassa se, että Meri-Lapin irtautuessa muusta Lapista, jäisi alueelle vähemmän intressiristiriitoja, jolloin yhteistyö ja päätöksenteko jäljelle jäävässä maakunnassa olisi helpompaa.
Etuna olisivat myös Meri-Lapin yhteistyömahdollisuudet Oulun yliopiston kanssa.
Pitkällä aikavälillä alueen kehittämispotentiaali paranisi, kehittämisen huomio keskittyisi jäljelle jäävään Lappiin, joka keskittyisi matkailuun sekä raaka-aineisiin. Muutos myös vauhdittaisi vihreää siirtymää Perämeren kaaren ympärillä.
Lapin sisäisten jännitteiden väheneminen auttaisi pitkällä aikavälillä, selvityksessä todetaan.
Nopeasti ilmeneviä haittoja olisivat jäljelle jäävän Lapin elinmahdollisuudet Meri-Lapin poistuttua, Pohjois-Pohjanmaan karsitut erikoissairaanhoidon resurssit sekä muutoksesta aiheutuva hallinnollinen työ, uudet rakenteet sekä alueellisen toiminnan haasteet.
– Kemin sairaalan tilanne heikkenisi, sillä palvelut keskitetään todennäköisesti Ouluun, selvityksessä todetaan.
Pidemmän aikavälin uhkana ovat muun muassa edunvalvonnalliset haasteet puolustaa koko alueen etuja. Muutos olisi myös ensiaskel kansallisesti kohti viiden suuralueen mallia, jossa pienen alueen intressit huomioidaan heikommin.
Vai pitäisikö jäädä Lappiin?
Meri-Lapin pysymisessä osana Lappia on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on vahva yhteistyö teollisen Lapin ja raaka-aineiden käytön välillä, nykytilanteen säilymisen tuoma vakaus sekä toimijoiden tuntemus ja yhteistyö nykyisissä rakenteissa.
Pitkällä aikavälillä nykytilanteen säilymisen eduiksi lukeutuvat geopoliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet, Lapin matkailun kasvu ja sen tuomat mahdollisuudet sekä Meri-Lapin suurempi rooli palveluiden järjestämisessä.
Meri-Lapin ja Rovaniemen välinen yhteistyö on ollut vaikeaa, ja haastateltavien mukaan tilanne voi edelleen vaikeutua.
– Ristiriitojen paheneminen ja krooninen jännitys voivat jatkua, mikä on vakava ongelma alueen tulevaisuudelle, selvityksessä todetaan.
Haittana nähdään myös se, että hallinnolliset rajat hidastavat esimerkiksi energiainvestointeja Perämerenkaaren alueella. Kolmantena välittömänä haittana selvityksessä mainitaan jo nykyisellään hajanaisten edunvalvonnan intressien pirstoutuminen edelleen.
Raportissa todetaan, että Meri-Lappi suuntautuu vahvasti Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan suuntaan. Alueen elinkeinotoiminnan profiili tukeutuu vahvemmin teolliseen Pohjois-Pohjanmaahan kuin matkailuun ja raaka-aineiden tuotantoon keskittyneeseen Lappiin.
Seutuhallituksen työvaliokuntana toimii alueen kuntajohtajien johtotiimi, jonka puheenjohtajana toimiva Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi pitää selvitystä hyvänä.
Raportti menee nyt tiedoksi kuntiin. Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, on vielä avoinna. Seutuhallituksella ei ole mahdollisesta vaihdosta päätettäessä päätäntävaltaa, vaan siitä päätettäisiin kansallisella tasolla.
– Nyt on sen miettiminen, että tehdäänkö asialle jotain vai merkitäänkö asia vain tiedoksi. Se keskustelu pitää nyt käydä, Matinlassi toteaa.