Rovaniemen ja Ylitornion rajaseudulle Rajapalojen Natura-alueelle suunnitellaan lyhytikäistä kulta- ja kobolttikaivosta. Hanketta ajavan kaivoshankeyhtiö Mawsonin mukaan kaivos toimisi 10 vuotta. Kaivos tuottaisi vuodessa 3000 kiloa kultaa ja 50 miljoonaa kiloa kobolttirikastetta.
Vain kymmenen kilometrin päähän Rovaniemen Muurolan kylästä suunniteltua kaivoshanketta esiteltiin torstaina yleisötilaisuudessa Muurolan koululla. Kolme kaivoksen neljästä maanalaisesta louhoksesta tulisi Natura-alueelle.
Muurolan yleisötilaisuus ja paria päivää aiemmin Ylitorniolla pidetty vastaava tilaisuus olivat kaivoshankeyhtiö Mawsonin järjestämiä. Puheenjohtajana Muurolan tilaisuudessa oli Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Olli Rönkä. Kyse ei silti ollut viranomaisen järjestämästä kuulemistilaisuudesta.
Hankkeen yva-ohjelmaa valmistellut konsulttiyhtiö Afryn konsultti Pekka Tuomela esitteli hanketta valkokankaalle heijastetuilla pienillä ja himmeillä kartoilla ja muilla kuvilla, joiden tekstejä oli työlästä lukea. Leppoisasti puhellut Tuomela antoi hankkeesta myönteisen kuvan ja kertoi kuinka hyvin kaikki ympäristövaikutukset tullaan kokeneen konsulttijoukon voimin selvittämään.
Kysymyksiin oli aikaa niukasti
Tilaisuuden pullakahvitarjoilu kesti puoli tuntia ja tilaisuus kaksi tuntia. Kysymyksille jäi vähän aikaa. Muutamat vaikutusalueen asukkaat ja luonnonsuojelijat ehtivät esittää joitakin kysymyksiä yhtiölle, sen konsultille ja Lapin ely-keskuksen edustajalle.
Lapin luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt arvosteli Afryn epäselviä kuvia ja puutteellisia karttoja, joista puuttui muun muassa Natura-alueen raja. Konsultti Tuomelan mukaan karttoja oli pelkistetty ja hän pahoitteli kuvien teknistä laatua, jonka katsoi johtuvan Muurolan koulun tekniikasta. Yhtiön ja sen konsultin hankkeelle myönteiset vastaukset olivat pitkiä ja lupasivat lisää selvityksiä.
Kaivos johtaisi käsitellyt jätevetensä Muurolan seudulla Kemijokeen. Yleistöstä kysyttiin tästä. Kysyjät kantoivat huolta myös Kemijoen vesistöalueella vireillä olevien lukuisten kaivoshankkeiden yhteisvaikutuksesta. Jo toiminnassa olevien kaivosten lisäksi myös uudet kaivokset tulisivat laskemaan jätevetensä Kemijoen vesistöön.
Mawsonin toimitusjohtaja Noora Ahola ja konsultti Tuomela vakuuttivat, että kaivos pystytään tekemään turvallisesti pilaamatta Kemijokea tai ympäristöä muutenkaan.
Tilaisuudessa puhetta johtaneen Lapin ely-keskuksen ylitarkastajan Olli Röngän mukaan uusin hanke joutuu selvittämään yhteisvaikutukset aiemmin jo luvitettujen hankkeiden kanssa.
– Lain mukaan nämä yhteisvaikutukset tulee arvioida sillä tavoin, että jos on jo hyväksytty tai luvitettu hanke, niin silloin hankkeesta vastaava joutuu tekemään yhteisvaikutusten arvioinnin hankkeille, joille on lupa jo tai jotka on hyväksytty. Se on tavallaan tämmöinen etu, että kumpi ehtii ensin. Vastuu tulee sille jälkimmäiselle, sanoo Rönkä.
Uraani epäilyttää suojelijoita
Mawsonin Rajapalojen kulta-kobolttihanke alkoi alun perin ranskalaisen ydinenergiajätin Arevan uraanihankkeena. Hankkeelle kuuluvalta Rompaksen alueelta löydettiin korkeita uraanipitoisuuksia, mutta Areva myi hankkeen kanadalaistaustaiselle hankeyhtiö Mawsonille vuonna 2011.
Mawson jatkoi uraaninetsintää, mutta jossain vaiheessa keskittyi kultaan. Mawsonin toimitusjohtajan Aholan mukaan kaivosta suunnitellaan juuri Rajapalojen alueelle, josta löytyi kulta- ja kobolttiesiintymä sekä uraania vain tavanomaisen Suomen kallioperän verran.
Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin mukaan Mawson yrittää välttää uraanin käsittelyn yva-prosessissa. Luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajan Mika Flöjtin mukaan kyseessä on tosiasiassa uraani-kulta-kobolttikaivoshanke. Luonnonsuojelijoiden mukaan uraani pitäisi huomioida yvassa, vaikka sitä olisi vain kaivosjätteessä.
Mawsonin Aholan mukaan uraania on suunnitellulla kaivosalueella vain pieniä pitoisuuksia, kuten Suomen kallioperässä yleensä.
Mawsonin tilaamaa yvaa valmistelevan konsulttyiyhtiö Afryn Tuomelan mukaan uraani tullaan huomioimaan yvassa asiaankuuluvalla tavalla, eikä se hänen arvionsa mukaan ole merkittävä ympäristöriski hankkeessa.
Kansalaiset voivat ottaa kantaa hankkeeseen nyt
Mawsonin Rajapalot -kaivoshankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten ohjelman laatimisen vaihe.
Ohjelma on suunnitelma siitä miten ympäristövaikutusten arvio tehdään. Ohjelmaa voi kommentoida Lapin ely-keskukselle 28. lokakuuta asti.
Ely antaa kuukauden kuluessa lausunnon ohjelman laajuudesta ja tarkkuudesta sekä yhteenvedon kommenteista. Tämän jälkeen Mawson teettää konsultilla ympäristövaikutusten selostuksen, jota kansalaiset voivat kommentoida.
Yva-prosessin lopuksi ely-keskus arvioi onko yva-selostus riittävä ja antaa siitä ratkaisunsa, jossa voidaan vaatia lisää selvityksiä hankkeen ympäristövaikutuksista. Tämän jälkeen voi seurata vaihe, jossa kaivoshanke hakee ympäristö- ja vesitalouslupaa aluehallintovirastolta.
Korjaus 7.10.2024 klo 9.26: Korjattu jutun alkupuolelta ”50 miljoonaa kiloa kobolttia” muotoon ”50 miljoonaa kiloa kobolttirikastetta.”