Suometsiä uudistetaan eniten avohakkuilla, Pohjois-Karjalassa erityisen yleistä

Avohakkuu on yleisin tapa uudistaa suometsiä, kertoo Suomen metsäkeskus. Pohjois-Karjalassa avohakkuita suositaan suometsissä lähes eniten koko maassa.

Mäntymetsää, etualalla suopursuja.
Suometsissä tehtiin viime vuonna hakkuita yhteensä noin 110 000 hehtaarin alalla. Suometsiä on eniten Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kuva: Outi Tehomaa / Suomen Metsäkeskus
  • Marja-Liisa Kämppi

Suometsistä valtaosa, noin 70 prosenttia uudistetaan avohakkuilla, kertoo Suomen metsäkeskus.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan Pohjois-Karjala on Pohjanmaan ohella alue, jossa tehdään eniten avohakkuita suometsissä. Vähiten näin toimitaan Kainuun ja Lapin suometsissä.

Suometsien avohakkuut tapahtuvat useimmin seurakuntien metsissä, harvimmin valtion metsissä.

Alle kolmannes suometsistä uudistetaan luontaisesti siemenistä tai jatkuvan kasvatuksen hakkuilla.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena koko ajan ja siellä kasvaa eri-ikäisiä puita. Käsittelytapa sopii suometsissä esimerkiksi reheville turvekankaille, jossa pääpuuston alla kasvaa hyvälaatuinen nuorempi puusto kuusista.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hieman yleistyneet. Eniten niitä tehdään valtion metsissä.

Suometsissä kasvaa noin neljännes Suomen puuvaroista. Soita on ojitettu metsätalouskäyttöön lähes viisi miljoonaa hehtaaria.

– Nämä metsät ovat myös merkittäviä hiili- ja ravinnevarastoja, joissa hakkuutavan valinnalla ja huolellisella suunnittelulla voi vähentää kuormitusta ilmastoon ja vesistöihin, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta.