Suomen vaalijärjestelmä on ensi huhtikuussa uuden edessä, kun alue- ja kuntavaalit järjestetään samaan aikaan. Toiveissa on lisätä kummankin vaalin mielenkiintoa, mutta lopputulos voi olla päinvastainen.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä katsoo, että riskinä on äänestysprosentin lasku.
– Ensimmäiset aluevaalit olivat äänestysaktiivisuuden osalta aikamoinen pettymys. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että sama kehityssuunta tarttuu myös kuntavaaleihin ja äänestysprosentit jatkavat laskuaan.
Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus vuonna 2022 oli 47,5 prosenttia ja 2021 kuntavaalien 55,1 prosenttia.
Jokisipilän mukaan ratkaisevaa on, miten puolueet onnistuvat vaalikampanjoissaan. Tiedostavatko äänestäjät, kuinka tärkeistä asioista vaaleissa päätetään?
Hylättyjä ääniä luvassa
Kahdet vaalit merkitsevät myös kahta äänestyslippua ja kahta äänestysnumeroa. Lisäksi molemmissa vaaleissa mukana olevien ehdokkaiden pitäisi ajaa vaalikentällä sekä kotikuntansa että hyvinvointialueen asiaa.
– Ei tämä ainakaan vähennä hylättyjen äänestyslippujen määrää. Haasteellista on myös se, kuinka hyvin ehdokkaat onnistuvat viestimään äänestäjille, että kyseessä on kaksi erillistä päätöksentekoelintä ja kampanjaa.
Markku Jokisipilä seuraa mielenkiinnolla, miten puolueet onnistuvat aluevaalien ehdokasasettelussaan. Ennusmerkit eivät ole suotuisat.
– Hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin viime aikoina liittynyt negatiivinen julkisuus saattaa vaatia veronsa. Terveellä itsesuojeluvaistolla varustettua henkilöä ei välttämättä kiinnosta aluevaltuusto, jossa mukavia päätöksiä tuskin on luvassa.
Aluevaltuusto ykkösvaihtoehto
Puolueiden mukaan ehdokashankinta on alkuvaiheessa, mutta etenee jouhevasti. Aluevaalien ensimmäiset laajemmat listat julkistetaan lähiviikkoina. Kuntavaalien osalta työ on pidemmällä suuremmissa kunnissa, joissa ehdokkaita tarvitaan enemmän.
Vihreiden raisiolainen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Heidi Aaltonen päätti lähteä mukaan molempiin vaaleihin.
– Jos tulen valituksi, vaikuttaminen hyvinvointialueella on minulle ykkösvaihtoehto. Kaupungin päätöksentekoelimissä en ottaisi vastaan paljon aikaa vieviä luottamustehtäviä.
Kahdella vaalinumerolla operointi on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa osastonhoitajana työskentelevän Aaltosen mukaan haasteellista. Lisäksi kampanjointi pitää aluevaltuustopaikkaa silmällä pitäen ulottaa koko maakuntaan. Viime aluevaaleissa hän keräsi runsaasti ääniä Turusta.
– Uskon, että pystyn mukautumaan sekä aluevaltuusto- että kuntavaaliehdokkaan rooliin. Raision kannalta kiinnostavia ovat erityisesti lasten ja nuorten sekä työvoimapalveluihin liittyvät asiat. Hyvinvointialueella tärkeitä aiheita ovat muun muassa palveluiden saavutettavuus ja hyvinvoiva henkilöstö.
Nuorisovaltuusto ponnahduslautana
Vaalien ensikertalaisiin lukeutuva 18-vuotias turkulainen Valtteri Suvanto (kok.) keskittyy puolestaan kuntavaaleihin.
– Kokoomus kysyi myös kiinnostustani aluevaaleihin, mutta katsoin, että vahvuuteni ovat tässä vaiheessa kuntatasolla. Minulle nuorisoon liittyvät asiat ovat niitä, joita haluan ajaa eteenpäin, kertoo nuorisovaltuustossa meritoitunut Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion abiturientti.
Suvanto aikoo kampanjoida pääosin somessa, mutta myös äänestäjien kohtaaminen toreilla ja turuilla kiinnostaa.
– Kyllähän vaalit jännittävät. Äänimäärä on se, mikä on. Toivottavasti se riittää valtuustopaikkaan. Nuorisovaltuuston kautta olen oppinut, että asioihin kannattaa vaikuttaa ja niitä voidaan muuttaa.