Ekaluokkalainen Julia Rintahaka on jo heittänyt voltteja ja kiipeillyt seinällä.
Hänen syyslomaviikkonsa ohjelmaan kuului muun muassa kotikaupungin järjestämä perherieha isossa liikuntasalissa Kurikan kampuksella.
Tytön posket hehkuvat punaisina ja mielessä pyörii jo, millainen iltajumppa tänään tehtäisiin äidin kanssa. Julia laatii ohjelman, näyttää mallin ja äiti seuraa perässä.
– Teemme pikkukanan, siinä pitää nostaa polvi-istunnasta itsensä käsillä ylös. Sitten spagaatteja ja lopuksi vielä nilkat suorina hyppyjä, Julia Rintahaka pohtii.
Eikö tuo ole vähän liian vaativaa äidille?
– Joo, vähän hänellä on polvet koukussa.
Johanna Rintahakalla ei ole lomaa, vaan mukana on työläppäri. Etätyön lomassa hän seurailee lapsensa menoa.
– Julia on liikunnallisesti aktiivinen. Hienoa kun hän pääsee tekemään sitä, mistä tykkää ja missä on hyvä. Olisipa itselläkin samanlainen lihaskunto ja liikkuvuus!
Rintahaka sanoo arvostavansa sitä, että kunnat ja muut tahot järjestävät ohjelmaa syyslomaviikolla.
– Juuri mietin, että ei tarvita kuin muutama mielenkiintoinen patja ja kiipeilymahdollisuus, niin lapset saavat todella hyvää arkiliikuntaa ja touhuta yhdessä. Vanhemmatkin näkevät samalla toisiaan.
Rintahaka on lääketieteen toimittaja. Entä työt, kuinka ne hoituvat jumppasalin lattialla?
– Tässä onneksi pystyy tekemään sellaista, joka ei niin ajatusta vaadi, mutta varmasti päivä venyy tänään iltaan. Yritän syyslomalla muuten herätä aikaisin töihin, jotta voin sitten lopettaa iltapäivällä. Julia on onneksi hyvin itsenäinen ja keksii itsekin leikkejä, Johanna Rintahaka sanoo.
Kiipeilyä ja peltoautoilua
Tiina Koivuniemi on tullut perheriehaan poikiensa Miron, 10, ja Eetun, 8, kanssa. Miro jonottaa seinäkiipeilyyn: hän aikoo käydä hipaisemassa noin kymmenen metrin korkeudessa olevaa kattoa.
Syyslomaohjelmaan kuuluu myös urheiluleiri Kuortaneella. Loppuviikolla juhlitaan pojan 11-vuotissyntymäpäivää jo muutama päivä etukäteen.
Lahjankin Miro on jo saanut.
– Peltoauton, tuleva synttärisankari täräyttää ja hymy leviää kiipeilyjonossa korviin saakka.
– Aina pitää olla aikuinen kyydissä, ja vain aikuisen valvonnassa saa ajaa, Tiina Koivuniemi kertaa.
Kiipeilyvuorokin irtoaa asiantuntijan opastuksessa. Kerran ote on lipsua, mutta nopeasti liikuntasalin katto on käyty korkkaamassa.
Tasapainoa ja ketteryyttä
Kurikan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan ohjaaja Lauri Mäntykoski on iloinen siitä, että kampuksen ovi käy jatkuvasti.
– Peuhaaminen on parasta, kun ulkona on syksyinen, sateinen keli. Lapset saavat purkaa energiaansa ja aikuisetkin ovat tyytyväisiä, että lapset saavat toimintaa.
Mäntykoski muistuttaa, että peuhaaminen myös vahvistaa tasapainoa ja ketteryyttä.
– Jos aikoo koko päivän peuhata, niin kyllähän tämä tuo kestävyyttäkin.
Eikö lomalla voisi vain olla kotona ja möllötellä? Mäntykoski on samaa mieltä: lepo on tärkeää ja huilata pitää.
– Liikkuminen arjen kiireen keskellä on kuitenkin jäänyt koko ajan vähäisemmäksi, vaikka ihmisillä on paljon harrastuksia. Tällä tavoin saadaan liikkeelle myös heitä, jotka muuten eivät liiku.
Peuhaamisen rinnalla Kurikan perheriehassa sai myös pelata, piirtää ja askarrella – ja kertoa mielipiteensä siitä, millaisia kulttuuripalveluja ja liikuntapaikkoja lapset haluavat.
Merenneitopuku ylle ja altaaseen
Kurikan uimahallitkin ovat olleet kovassa käytössä syyslomaviikolla. Altaissa paitsi polskitaan, myös diskoillaan ja uidaan vaikkapa merenneitoa – asianmukainen puku yllä.
Merenneitouinti haastaa virkamiehenkin.
– Kerran olen kokeillut merenneitouintia. Niin kova vesipeto en ole, että olisin ihan sinuiksi sen kanssa päässyt. Aluksi painuin pohjaa kohti, mutta kun sain ideasta kiinni, sitten mentiinkin lujaa eteenpäin, Lauri Mäntykoski nauraa.
