Uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen hankaloituu Suomessa.
Syynä on, että valtio ei enää ensi vuonna käytännössä avusta uusia opiskelijoiden rakennuskohteita.
Vielä viime vuonna Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara jakoi erityisryhmien investointiavustusta vammaisten, asunnottomien, vanhusten ja opiskelijoiden asumiskohteiden rakentamiseen 120 miljoonalla euroa. Tänä vuonna summa oli 63 miljoonaa euroa, ensi vuonna enää 15 miljoonaa euroa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että avustusrahaa ei enää riitä opiskelijoiden ja vanhusten kohteiden rakentamiseen. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin kohteiden rakennuskustannuksista on voitu avustuksella kattaa 15 prosenttia.
Katso videolta tiivistettynä, mistä asiassa on kyse.
Uusille opiskelija-asunnoille on kuitenkin kova tarve. Esimerkiksi Lappeenrannassa asunnot loppuivat tänä syksynä opintojen alkaessa kesken, ja opiskelijoita jonotti jopa tilapäismajoitukseen.
– Jotta pysyisimme yliopiston kasvussa mukana, vuosikymmenen loppuun mennessä pitäisi rakentaa 600 asuntoa lisää, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Loasin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund sanoo.
Myös Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on tähän saakka rakentanut kaikki kohteensa ara-rahoituksella.
– Rahoituksen vaikeutuminen hidastaa uudistuotantoamme, Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholm sanoo.
Vuokrat voivat nousta
Valtion avustuksen loppuminen voi johtaa uusissa opiskelijataloissa nykyistä kovempiin vuokriin.
Uusien yksiöiden vuokrat voisivat Lappeenrannassa nousta nykytasosta jopa yli 200 euroa, Helsingissä arviolta 100 euroa. Lappeenrannan uusimmassa kohteessa yksiöiden hinnat ovat tällä hetkellä reilu 400 euroa kuukaudessa. Jatkossa summa kipuaisi siis 600, jopa 650 euroon.
– On se merkittävästi kalliimpi. Pitää todennäköisesti olla vanhempien tulot tai työstä tulevat tulot apuna, että opiskelija pystyy maksamaan sen vuokran, Joonas Grönlund sanoo.
Vuokrien tasaus Aran avustusta saaneiden ja sitä vaille jäävien kohteiden välillä ei ole nykylainsäädännön puitteissa lähtökohtaisesti mahdollista. Siihen voidaan kuitenkin erikseen myöntää lupa.
Energiatekniikkaa LUT-yliopistossa opiskeleva Niko Ollikainen vaihtoi kesällä opiskelija-asuntokaksionsa kaksion halvempaan yksiöön. Päätökseen vaikutti se, että Ollikainen asuu kahdessa kaupungissa.
Ollikainen pitää valitettavana sitä, että leikkaukset osuvat opiskelijoihin, mutta ymmärtää valtion säästötarpeen.
– Ei tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata joka paikasta, Ollikainen sanoo.
Niko Ollikainen olisi itse valmis maksamaan noin sata euroa nykyistä enemmän yksiöstä.
– Jollainhan ne asunnot on rahoitettava, Ollikainen sanoo.
Oikea huoli
Loas hakee parhaillaan Aralta avustusta kahteen opiskelija-asuntokohteeseen, jotka toisivat toteutuessaan Lappeenrantaan lähes 330 opiskelijayksiötä lisää.
Aran apulaisjohtaja Kimmo Huovinen sanoo, että käytännössä tänä vuonnakaan uusille opiskelija-asuntokohteille ei enää riitä avustusta.
– On niin paljon ikääntyvien hankkeita, jotka menevät näiden opiskelijoiden hankkeiden ohi, Huovinen sanoo.
Ensi vuonna avustukset kohdennetaan asunnottomille ja vammaisille.
Jatkossakin rakentamiseen on mahdollista saada valtion korkotukilainaa. Opiskelija-asuntosäätiöiden on kuitenkin löydettävä muualta rahoitus viidelle prosentille kustannuksista.
Päänvaivaa aiheuttavat myös vakuudet. Korkotukilainan vakuudeksi riittää rakennettava kiinteistö, mutta loppurahoitukselle on löydettävä muu vakuus.
– Huoli opiskelija-asuntojen rahoituksesta ja rakentamisen jatkumisesta on ihan oikea, Huovinen sanoo.