Vasemmistoliiton puoluevaltuusto hyväksyi neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tuloksen yksimielisesti. Koskela sai 4115 ääntä 6495:stä. Puoluesihteeri Anna Mäkipään mukaan Koskela sai jäsenistöltä vahvemman tuen kuin nyt puheenjohtajuudesta luopuva Li Andersson aloittaessaan.
Kiitospuhesssaan Koskela lupasi tekevänsä tiukkaa oppositiopolitiikkaa, koska pitää hallituksen toimia kammottavina.
- Leikataan sosiaali- ja terveyspalveluista, leikataan luonnonsuojelusta, leikataan ilmastotoimista, leikataan koulutuksesta, leikataan sosiaaliturvaa ja leikataan työntekijöiden oikeuksista, Koskela luetteli.
Koskelan mukaan parasta vasemmistoliitossa on yhteisöllisyys, keskustelevuus ja demokratia.
Koskela kiitti Li Anderssonia kahdeksasta puheenjohtajavuodesta. Koskela sanoi, ettei hän yritäkään täyttää Anderssonin suuria saappaita vaan vetää jalkaan lenkkarit tavoitteena voittaa ensi kevään kunta-ja aluevaalit.
Puoluesihteeri Mäkipään mukaan voitto tarkoittaa sitä, että kannatus on korkeampi kuin edellisvaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 7,9 prosentin kannatuksen ja vuoden 2022 aluevaaleissa kannatus oli 8,0 prosenttia.
Intohimolla Koskelan aikaan
Valintansa jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Koskela korosti, että tämänkertainen puheenjohtajavaali ei ollut linjavaali, vaan henkilövaali eli suuria muutoksia vasemmistoliiton poliittiseen linjaan ei ole tulossa.
Koskelan mukaan vasemmistoliitto on jo nyt vihervasemmiston johtaja, sillä hänestä vihreät ovat puoluejohtajavaihdoksen jälkeen siirtyneet oikealle. Ero sosialidemokraatteihin näkyy Koskelan mukaan selvästi suhtautumisessa käännytyslakiin: vasemmistoliiton linja oli yksimielinen ei, SDP:ssä näkemykset jakautuivat puolesta ja vastaan.
Koskela sanoo olevansa asiapoliitikko. Uutena puheenjohtajana hän pyrkii esimerkiksi palauttamaan hallituksen leikkaukset aikuiskoulutustukeen. Koskela sanoo, että koulutuskysymykset ovat hänelle tärkeitä ja ne saivat entisen musiikinopettajan aikanaan lähtemään politiikkaan.
- Mutta tässä kampanjassa olen keskittynyt ensisijaisesti työntekijöiden oikeuksiin, ilmastoon, talouspolitiikkaan ja meidän järjestökentän hyvinvointiin.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Koskela ei pidä ongelmana sitä, että kaikki nyt puheenjohtajaksi pyrkineet olivat melko kokemattomia poliitikkoja. Koskela muistuttaa, että kaikilla oli mahdollisuus asettua ehdolle, ja että edellisistä puheejohtajista myös Andersson ja Paavo Arhinmäki olivat puheenjohtajina aloittaessaan ensimmäisen kauden kansanedustajia.
Puheenjohtajalle lentävä lähtö
Valinta on Koskelalle lentävä lähtö valtakunnanpolitiikkaan, sillä kunta- ja aluevaaleihin on aikaa vain runsaat puoli vuotta.
- Ei tähän olisi lähtenyt, jos haasteita pelkää, Koskela perustelee.
Koskelan mukaan vaalien ykkösteemaksi nousee sote eli sosiaali- ja terveyspalvelut. Koskelan mukaan oli tiedossa, että vasta aloittaneet hyvinvointialueet vaativat kehittämistä ja pitkäjänteistä politiikkaa.
- Hallitus ei ole sitoutunut kehittämistyöhön vaan aiemman hallituksen syyttelyyn.
Koskelasta esimerkiksi alijäämän kattamisvelvoite pitäisi jatkaa nykyisestä kahdesta neljään vuoteen. Lisäksi ostopalveluiden kasvanut käyttö on valtava ongelma, joka näkyy aluueiden kuluissa isona menona. Sitä pitäisi Koskelan mielestä pystyä jonkinlaisella kansallisella normituksella purkamaan.
Koskela sanoo poliittiseksi esikuvakseen Li Anderssonin. Koskela sanoo, että yhteistyö jatkuu, mutta puolue on nyt siirtynyt Koskelan aikaan. Poliittinen viestikin on jo valmis.
- Vasemmistoliitto pystyy tarjoamaan iloa politiikkaan ja valoa tulevaisuuteen. Me olemme se puolue joka puolustaa kaikkein heiloimmassa asemassa olevia ihmisiä ja tuo politiikkaan solidaarisuutta.
Kolme ehdolla puheenjohtajaksi
Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikkaa tavoittelivat jäsenäänestyksessä ensimmäisen kauden kansanedustajat Minja Koskela Helsingistä ja Laura Meriluoto Kuopiosta sekä vantaalainen aluevaltuutettu Gashaw Bibani.
Minja Koskela, 37, keräsi viime eduskuntavaaleissa Helsingistä runsaat 10 000 ääntä. Hänen poliittinen nousunsa alkoi kesän 2021 kuntavaalien menestyksestä ja häntä on pidetty puheenjohtajakisan ennakkosuosikkina.
Laura Meriluoto, 39, sai eduskuntavaaleissa Savo-Karjalasta yli 3 300 ääntä. Kuopion kaupunginvaltuustossa hän on vaikuttanut vuodesta 2017.
Gashaw Bibani, 37, keräsi kesän eurovaaleissa reilut 4 400 ääntä ja jäi niukasti varasijalle.
Jäsenäänestys alkoi lokakuun alussa ja päättyi torstaina 17. lokakuuta.
Puolueella on lähes 13 800 jäsentä ja alueellisesti jäseniä on eniten suurissa kaupungeissa.
Jäsenäänestyksessä äänesti yhteensä 6 493 puolueen jäsentä. Äänestysprosentti oli 47,1 prosenttia.
Kesäkuun eurovaaleissa Euroopan parlamenttiin valittu Li Andersson ilmoitti jo keväällä luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä kesken kauden.
Eurovaalien tulos karsi ehdokkaita
Vasemmistoliitto ponnisti oppositiosta kesäkuun 2024 eurovaalien jättivoittoon.
Li Anderssonin ennätyksellinen, henkilökohtainen yli 247 000 äänen saalis nosti vasemmistoliiton kokoomuksen jälkeen toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Vasemmistoliitto sai eurovaaleissa 17,3 prosentin ääniosuudellaan kolme paikkaa aiemman yhden sijaan. Anderssonin siivellä Euroopan parlamenttiin matkustivat Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Saramo olisi ollut vahva ehdokas Anderssonin seuraajaksi, mutta Saramo valitsi Brysselin.
Eduskuntaryhmän kokeneista jäsenistä Aino-Kaisa Pekonen asetti etusijalle eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävän ja myös puolueen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo ja entinen ministeri Hanna Sarkkinen jäivät puheenjohtajakisan ulkopuolelle.
Puoluevaltuusto valitsee pätkäpuheenjohtajan, jonka kausi päättyy ensi vuoden marraskuussa järjestettävään puoluekokoukseen.
Li Andersson valittiin vasemmistoliiton johtoon ensimmäisen kerran vuonna 2016. Hän johti vasemmistoliiton voittoon vuoden 2017 kuntavaaleissa ja huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa.
Ylen kannatusmittauksissa vasemmistoliiton kannatus on kesäkuun eurovaalien jälkeen vakiintunut yhdeksän prosentin tuntumaan.
Korjaus kello 14:40: Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous järjestetään 21. - 23. 11. 2025, ei kesällä 2025 kuten jutussa aiemmin kerrottiin.