Siun sotella on Suomen toisiksi pisimmät jonot erikoissairaanhoitoon – palvelupäällikkö ei lupaa nopeaa helpotusta

Siun sote myöntää, ettei se saa hoitojonoja nopeasti terveydenhuoltolain vaatimalle tasolle.

Laki edellyttää, että erikoissairaanhoitoa on saatava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Hoitotakuu ei toteudu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa. Yhteensä 5 318 pohjoiskarjalaista oli elokuun lopussa jonottanut yli 180 vuorokautta kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Huonompi jonotilanne oli vain Pohjois-Savossa.

Lisää: Tilastot paljastavat eriarvoisuuden: erikoissairaanhoitoon pääsy riippuu siitä, missä päin Suomea asuu

Kiireettömät potilaat tulevat lääketieteellisessä hoitojärjestyksessä päivystystapausten, kuten vammojen, ja kiireellisten potilaiden, kuten syöpähoitojen, jälkeen.

Operatiivisen klinikkaryhmän palvelupäällikkö Helena Jäntti Siun sotesta tietää, missä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on pisimmät jonot.

– Kolme suurinta erikoisalaa ovat ortopedia, gastrokirurgia ja urologia. Potilaille tämä on todella valitettava asia, että joutuu pitkään odottelemaan hoitoa vajaakuntoisena ja kipeänä, Jäntti harmittelee.

Odotusaikana vaivat voivat myös pahentua niin, että jonottaja joudutaan leikkaamaan päivystyksen kautta tulevana akuuttipotilaana.

Rahapula pakottaa kehittämään omaa toimintaa

Siun sote on yrittänyt purkaa jonoja esimerkiksi ostamalla palveluja yksityisiltä terveydenhoitoyhtiöiltä. Ostopalvelut lyhensivät kiireettömän hoidon jonoja viime talvena. Sairaalan kesäsulun jälkeen jonot ovat jälleen pidentyneet.

Nyt leikkausten hankkimista ulkopuolelta rajoittaa hyvinvointialueen rahapula ja se, ettei kaikentyyppisiä asioita hoideta yksityispuolella.

Jäntin mukaan Siun soten on nopean lääkkeen eli palvelujen oston sijaan kehitettävä pitkäjänteisesti sairaalan omia toimintatapoja.

– Tarvitaan työkalupakki erilaisia toimia. Esimerkiksi siirretään pienempiä toimenpiteitä leikkaussaleista toimenpidehuoneisiin – vaikka rannekanavaleikkauksia, jotka pystytään täällä turvallisesti tekemään.

Hän arvioi, että pitkien jonojen purku kestää yhtä kauan kuin niiden synty.

– Jono kertyi koronapandemian aikana eikä se ole ratkaistavissa vähemmässä ajassa. Pari kolme vuotta kestää, ellei tule uutta pandemiaa tai muuta katastrofia, Jäntti tuumaa.

Paras jonotilanne Suomessa on Pohjois-Karjalan lähimaakunnissa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen hyvä tilanne selittyy Jäntin arvion mukaan pienemmällä väestöpohjalla ja sillä, että sekä Mikkelissä että Savonlinnassa leikataan potilaita.

Etelä-Karjalan pieniä jonoja Siun soten edustaja ei osaa arvioida.