Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korostaa, että välineellistettyyn maahanmuuttoon tarvitaan EU-tason lainsäädäntöä.
Suomen heinäkuussa hyväksymä käännytyslain perusteella Suomi voisi käännyttää Venäjän rajan yli tulevat siirtolaiset ilman, että he pääsevät hakemaan turvapaikkaa. Tarvitaan kumminkin leveämmät hartiat:
– Ei ole hyvä, että jokainen maa joutuu erikseen tekemään tällaista lainsäädäntöä, jossa on jännitteitä EU-lainsäädännön kanssa.
Orpo kommentoi asiaa saapuessaan EU-huippukokoukseen, jossa yksi pääaiheista on maahanmuutto.
Puola ottaa nyt mallia Suomesta ja haluaa lopettaa tilapäisesti turvapaikkahakemusten käsittelyn Valko-Venäjän rajalla.
– Tuen ja ymmärrän Puolan ja Donald Tuskin esitystä siitä, että tarvitaan EU-tason lainsäädäntöä taklaamaan tätä välineellistettyä maahantuloa.
Orpo kertoo puhuneensa asiasta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Hänen mukaansa monilla EU-johtajilla on ymmärrystä asialle.
Kyse ei Orpon mukaan ole normaalista turvapaikanhausta.
– Venäjä yhdessä Valko-Venäjän kanssa ohjaa siirtolaisia ilman asiallisia asiakirjoja meidän rajoillemme. Se on suora hyökkäys EU:ta kohtaan ja hybridioperaatio.
Komissio selvittää parhaillaan Suomen käännytyslain hyväksyttävyyttä. Ihmisoikeusjärjestöt ja monet asiantuntijat ovat arvostelleet lakia muun muassa siksi, että turvapaikan hakeminen on YK:n ja EU:n kansainvälisten sopimusten mukaan perusoikeus.
Kokouksessa puhutaan myös turvapaikkahaun siirtämisestä EU:n ulkopuolisiin maihin. Suomi haluaa hallitusohjelman kirjauksen perusteella edistää asiaa.
Von der Leyenin mukaan komissio selvittää mahdollisuuksia siirtää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet EU:n ulkopuolisiin keskuksiin odottamaan palautusta.
Orpon mukaan yhteistyö kolmansien maiden kanssa on oleellista, jotta maahanmuuttoa voidaan hallita.
Unkari jumitti jälleen yhden tukipaketin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee huippukokouksessa. Hän esittelee EU-johtajille voitonsuunnitelmaksi kutsumaansa rauhansuunnitelmaa.
EU:n linjassa tukea Ukrainaa on halkeama: Unkari on blokannut jälleen yhden Ukrainalle suunnatun tukipaketin.
EU, Yhdysvallat ja G7-maat ovat sopineet 45 miljardin euron tuesta Ukrainalle. Venäjältä jäädytettyjen varojen tuotot ovat tukeen otettavan lainan vakuutena.
Asiaan kytkeytyvät varojen jäädyttämisen taustalla olevat Venäjälle määrätyt sanktiot. Yhdysvallat haluaa vähentää riskejä niin, että pakotteet ovat voimassa kolme vuotta ennen uusimistarvetta. EU:ssa aika on ollut puoli vuotta.
Unkaria lukuun ottamassa muut EU-maat ovat valmiit muutokseen. Unkari ei halua myöntyä enne Yhdysvaltain presidentinvaaleja.
– Emme voi antaa yhden miehen, yhden maan sitä blokata. Pitää löytyä ratkaisuja, Orpo sanoi.
Orpon mukaan huippukokouksen pitää lähettää selkeä viesti siitä, että EU jatkaa Ukrainan tukemista niin paljon ja niin pitkään kuin on tarve.
– Me tarvitsemme tämän viestin täältä nyt, me emme saa unohtaa Ukrainaa.
Suomi isännöi lauantaina konferenssia, johon osallistuu Ukrainan poliittista johtoa. Kokous keskittyy ympäristökysymyksiin. Orpon mukaan kokous on hybridi, mikä viittaa siihen, että osa osallistuu etäyhteydellä.