Mikko Kärnä.
Poliitikon on oltava siellä, missä ihmiset ovat ja missä keskustelua käydään. Siksi Mikko Kärnä on ollut somessa aktiivinen. Ja räväkkä. Kuva: Juha Virranniemi / Yle
Ihmiset

Mikko Kränä

Huomion saaminen on poliittisen uran elinehto. Kun neutraalit avaukset eivät herätä keskustelua, pitää provosoida. Niin toimi Mikko Kärnä, ja nyt häntä kaduttaa.

Teksti, kuvat ja videot:Juha Virranniemi

Kansanedustajana Mikko Kärnä (kesk.) tuli tunnetuksi provosoivana somekeskustelijana.

Hän on ehdottanut Suomeen kuukausittaista läskisoosipäivää, jotta sianlihaa kulutettaisiin enemmän. Kärnä on myös kuvaillut nuuskan laillistamista järkeväksi politiikaksi, ja pyytänyt selvittämään, voisiko joutsenia metsästää metsähanhikannan vahvistamiseksi.

Nyt hän pahoittelee turhan ärhäkkää käytöstään. Hän kirjoitti 14. syyskuuta viestipalvelu X:ään päivityksen, jossa hän sanoi, että ”koko tämä nykyajan politiikka on ihan roskaa, ja pyydän kaikilta anteeksi, että olen ollut osa sitä”.

– Päivän politiikka on valitettavan usein pelkkää tahallista väärinymmärtämistä ja konfliktien rakentamista, sanoo Mikko Kärnä.

Mikko Kärnä selaa kulmat kurtussa kännykkäänsä.
Kun viestii somessa korrektiuden rajalla, saa herkemmin yleisöltä tunnereaktioita, tietää Kärnä. Kuva: Juha Virranniemi / Yle

Kärnän nykyinen tyyli somessa on paljon säyseämpi. Miksi hän halusi pyytää anteeksi nyt?

– Siinä vain meni kuppi nurin, kun olin sen päivän keskusteluja seurannut. Seuraan totta kai aktiivisesti edelleen politiikkaa, niin pohdiskelin vain, että on aika vapauttavaakin, että ei tarvitse tällä hetkellä olla osa tuota maailmaa.

Hän poistui Eduskuntatalosta keväällä 2023, kun jäi vaaleissa vaille jatkopaikkaa. Kärnän mielestä keskustelukulttuuri on mennyt sen jälkeen vain hullummaksi.

Hän ei kadu yksittäisiä twiittejä eikä hän koe olleensa Mikko Kränä. Riitti, että sillä nimellä häntä kiusattiin koulussa.

– Olen ollut aktiivinen poliitikko, joka on tehnyt päivänpoliittisilla, kiinnostavilla asiakysymyksillä politiikkaa ja saanut sitä kautta myös näkyvyyttä.

Keskustelu herää, kun ottaa kantaa ihmisten elämäntapoihin

Kärnä pyrki avaamaan somekeskusteluja nostamalla esiin aiheita, jotka herättävät tunnepitoisia reaktioita puolesta ja vastaan.

Vilkkaimmat väittelyt käynnistyvät Kärnän mielestä silloin, kun otetaan kantaa ihmisten elämäntapoihin.

– Kun on puhuttu vegaanisen ruokavalion mahdollisista haitoista tai puolustettu tiukasti ihmisten oikeutta syödä lihaa, niin ne menevät syvälle henkilön identiteettiin. Silloin keskustelu lähtee laukalle ja saadaan reaktioita aikaiseksi.

Kärnän mielestä politiikassa kipinöiden pitääkin välillä lentää ja ihmisten ottaa yhteen. Hän pitää populistista nakkelua somessa erittäin tehokkaana tapana saada huomiota. Provosoiva avaus herättää nopeasti keskustelua ja tuo sen äärelle paljon ihmisiä, jolloin poliitikon oma kanta leviää laajalle.

Tahallinen väärinymmärtäminen johtaa Kärnän mielestä turhiin konflikteihin.

– Twitter, nykyinen X, on hyvin vaarallinen media. Ajatus täytyy pukea lyhyeen merkkimäärään, ja jos jätät pienenkään mahdollisuuden siihen, että tulet väärinymmärretyksi, niin joku sen käyttää ihan varmasti.

Videolla Mikko Kärnä kertoo ajatuksiaan tämän hetken poliittisesta keskustelukulttuurista.

Kärnällä ei ole taianomaista ratkaisua siihen, miten keskustelukulttuuri ottaisi rakentavampaa suuntaa. Hän sanoo, että jokaisella on osaltaan peiliin katsomisen paikka.

Kärnä syyttää myös mediaa. Jutut harvoin käsittelevät aiheita, joista poliitikot ovat asioista yhtä mieltä. Media hakee kulman, jossa ollaan erimielisiä, ja uutisoi ”kuka syyttää ketä mistäkin vanhoista virheistä”.

– Sitähän te toimittajatkin kyttäätte, että mitä ihmiset sinne Twitteriin laittavat, ja sen jälkeen reagoitte ja teette niistä uutisia.

Suomessa näkyy kaikuja Yhdysvalloista

Kärnä on huolestunut poliittisen keskustelun suunnasta. Hän viittaa Yhdysvaltoihin ja kysyy, että halutaanko Suomestakin yhtä polarisoitunut yhteiskunta.

– Tuntuu aivan uskomattomalta, että vaalit voi voittaa henkilö, joka päivästä toiseen, haastattelusta toiseen ja lausunnosta toiseen puhuu pelkästään epätotuuksia tai suoranaisesti valehtelee asioista.

Kärnä miettii, että voiko Suomesta tulla samaan tapaan kahtia tai kolmeen osaan jakautunut, erittäin polarisoitunut yhteiskunta. Maa, jossa ihmisillä asiat menevät niin tunteisiin, että ei pystytä edes kuuntelemaan, mitä kaverilla on sanottavaa.

– Vanhassa maailmassa osattiin välillä kaveriakin arvostaa ja kehua hyvistä asioista.

Mikko Kärnä käyttää edelleen runsaasti aikaa ruudun äärellä, mutta kunnanjohtajana vähemmän kuin kansanedustajana. Somessa hänen kanaviaan ovat Facebook, Instagram, X sekä aivojen nollausta varten Tiktok.

Viestintätyyli muuttui uuden työn mukana

Kunnanjohtajana Kärnä on maltillisempi viestijä kuin kansanedustajana. Hän ei osaa arvioida, jatkuisiko provosoiva viestiminen, jos hän olisi edelleen kansanedustaja. Hän on varma, että tämänhetkiseen viestintätyyliin tulisi jotain muutosta.

Itsereflektiota on tullut harrastettua. Ja se on tehnyt hyvää.

– Olen tehnyt elämässäni paljon virheitä ja osannut niistä ottaa myös opiksi. Välillä olen valitettavasti myös toistanut niitä virheitä, mutta semmoinen matkahan tämä elämä on. Kannattaa osata pysähtyä ja katsoa, minne suuntaan ollaan menossa.

Jos takavuosina Kärnä sanaili viestipalvelu X:ssä siitä, kuinka hienoa on se, että sudet ovat saapuneet Helsinkiin, tässä hetkessä hän viestii sitä, kuinka Karjalan lennoston hornet rikkoi juuri äänivallin niin, että kunnantalon ikkunat helisivät.

Rautavaara mainittu.

Miko Kärnä kävelee pois päin kamerasta.
Rautavaaran kunnanjohtajan roolissa Kärnä somettaa nyt hieman eri tavalla: pääsääntöisesti positiivisen kautta. Kuva: Juha Virranniemi / Yle

Jutun kommentointi on suljettu 20.10. kello 19.09.