”Mahtava Excel-taulukko” oli liikaa viranhaltijoille – näin Lahti selittää 3,5 miljoonan euron virhettä kilpailutuksessa

Lahti ja YIT selittävät katujen hoidon kilpailutuksessa tehtyä virhettä. Sovintosopimuksen jälkeen osapuolet vakuuttelevat, että kaupungille ei tule lisäkuluja.

  • Marjo Pirilä

Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho pahoittelee kadunhoitourakan kilpailutuksessa tehtyä miljoonavirhettä. Hän lupaa, ettei kaupungin tarvitse virheen takia hakea lisäsäästöjä.

Virheen vuoksi urakan tavoitehinta nousi huomattavan korkealle, ja kaupungin menot kasvavat kolme ja puoli miljoonaa euroa viidessä vuodessa.

Virhe syntyi kilpailutusvaiheessa, kun kaupunki unohti laittaa tarjousasiakirjoihin määräalan, jolta katukiveyksien rikkaruohoja piti kitkeä.

Kun YIT vastasi tarjoukseen, se oli hinnoitellut rikkaruohon kitkemisen 1 000 euroa neliömetriltä. Normaalisti markkinahinta vastaavasta työstä on noin 20 senttiä per neliömetri.

Kitkettävä määräala oli 7 000 neliömetriä, joten tuhannen euron neliöhinnalla tavoitehinta olisi noussut pilviin, vaikka rikkaruohojen kitkeminen on vain pieni osa koko sopimusta.

Kaupunki ja YIT syyttivät toisiaan

Kaupunki ei huomannut huimaa neliöhintaa edes siinä vaiheessa, kun se vertaili tarjouksia ja valitsi YIT:n urakoitsijaksi.

Alhon mukaan virhe meni kolmen viranhaltijan silmien ohi.

– Kun tutustuu siihen mahtavaan Excel-taulukkoon, huomaa, että siinä on satoja sivuja. Jos sieltä jää joku yksi rivi huomaamatta, se on ihan puhdas inhimillinen virhe.

Läheltä kuvattua katukiveystä, jolla kasvaa sammalta.
Virhe katukiveyksen hoidon kilpailutuksessa paljastui vasta vuosi urakan aloittamisen jälkeen. Kuva: Mika Moksu / Yle

Virhe paljastui vasta, kun sopimuksen mukaisia töitä oli tehty jo vuoden. Kaupallisessa urakkasopimusmallissa töitä tehdään tilikausi, ja kaupunki kuittaa töistä koituneet kulut.

Jos YIT ei ole tilikauden lopussa suoriutunut urakasta tavoitehinnalla, ylimenevät kulut jaetaan kaupungin ja urakoitsijan kanssa puoliksi.

Alun perin kaupunki ja YIT sopivat, että tavoitehinnan alituksesta syntynyt säästö puolitetaan. Näin ei koskaan päässyt tapahtumaan, sillä osapuolten välille syntyi erimielisyys sovitusta.

Erimielisyys syntyi siitä, että kaupungilta oli määräala jäänyt merkitsemättä, ja YIT puolestaan hinnoitteli kaupungin mielestä urakan poskettomasti eikä huomauttanut virheestä.

Osapuolet pääsivät sopuun, ja YIT kohtuullisti viheralueiden neliöhintaa tuhannesta eurosta sataan euroon neliöltä. Hinta on silti markkinahintaa huomattavasti korkeampi.

Sovintosopimus tuotiin kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viime viikolla. Vuosittainen tavoitehinta nousee nyt 700 000 eurolla, ja sopimuskauden aikana kaupungin menot kasvavat 3,5 miljoonaa euroa viidessä vuodessa.

Kaupungin mukaan tavoitehinta vastaa kuitenkin nyt paremmin tähän mennessä toteutuneita kustannuksia.

Miksei virheestä tiedotettu?

Lahden kaupunki ei tiedottanut virheestä itse aktiivisesti, vaikka kyseessä on miljoonien eurojen virhe. Kaupunkikehitysjohtajan mukaan asia oli kerrottu lautakunnan esityslistalla.

Sen sijaan kaupunki tiedotti talvikunnossapitoon kohdistuvista säästöistä, jotka johtuvat kaupungin säästötalkoista.

– Meidän täytyy aina tehdä vähän valintaa ennakkotiedotteissa, että mitä asioita nostetaan esille ja mitä ei. Ajattelimme, että tämä kunnossapidon laatutason lasku on sen tyyppinen asia, millä on yleistä mielenkiintoa, sanoo Olli Alho.

Alhon mukaan hänellä kävi kyllä mielessä, että kilpailutuksessa tapahtunut virhe saattaa myös kiinnostaa kaupunkilaisia, mutta tiedotetta ei kuitenkaan tehty ennen kokousta tai sen jälkeen.

kauhatraktori puhdistaa lumia Lahden keskustasta.
Talvikunnossapito tuottaa kaupungille suurimmat kustannukset. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Viime viikon valtuustoseminaarissa kaupunginjohtaja ja suunnittelujohtaja kertoivat valtuutetuille ja medialle, mitä asiasta tiesivät. Tarkempia tietoja tapahtuneesta oli perjantaina vaikea saada, kun asia tuli esille Etelä-Suomen sanomissa.

– Tätä ei ole millään tavalla haluttu piilottaa, vaan se on nimenomaan tuotu esille sitä kautta, että se on ollut julkisesti lautakunnan listalla ja nähtävillä ja kaikkien kommentoitavana. Tällaista syytettä tahallisuudesta en ota vastaan, Alho puolustautuu.

Miksi YIT tarjosi huimaa hintaa?

YIT Roadin tekninen johtaja Timo Paavilainen ei osaa sanoa, miten huima yksikköhinta rikkaruohojen kitkennästä päätyi yrityksen jättämään tarjoukseen.

Hän muistuttaa, että YIT laskuttaa kaupunkia vain toteutuneiden kustannusten mukaan.

– Rikkaruohojen kitkennästä on laskutettu kaupunkia tähän mennessä muutamia tuhansia euroa, sanoo Paavilainen.

Paavilainen vakuuttaa, että kaupungin virhettä ei heti huomattu YIT:n puolelta eikä yhtiöllä ollut mitään tarkoitushakuisuutta asiassa.

– Olen ollut mukana, kun tarjousta on läpikäyty. Meillä on ollut kokonaishinta, joka on pilkottu hinnoiksi määräluetteloon. En osaa sanoa, missä vaiheessa on huomattu, että määräluettelossa on bugi.

Paavilaisen mukaan kummankaan osapuolen intresseissä ei ollut lähteä ratkomaan asiaa käräjille.

– Sovintosopimuksessa molemmat osapuolet tulivat vastaan. Urakka sinänsä menee hyvin, ja yhteistoiminta kaupungin kanssa sujuu hienosti.

Paavilainen ei usko, että kaupungin menot kasvavat sopimuskauden aikana 3,5 miljoonaa euroa edes ääritapauksessa.

– On hyvin epätodennäköistä, että mentäisiin tavoitehintaan tai jopa sen yli joka vuosi. Se riippuu siitä, millainen talvi on ja kuinka paljon työt maksavat. Kyse on kokonaisuudesta. Ei tämän takia tule missään nimessä kolmen ja puolen miljoonan euron lisälaskua.

Lisäsäästöjä ei tarvita, viranhaltija vakuuttaa

Myös Olli Alho toppuuttelee poliitikkoja, jotka pelkäävät lisää säästöjä entisten päälle.

– Vaikka urakan tavoitehinta nousee, se ei aiheuta kaupunkiympäristön palvelualueelle lisäsäästöjen tarvetta, koska sopimuksen mukaisten töiden todellisiin kustannuksiin on jo varauduttu budjetissa.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti viime viikolla miljoonan euron säästöistä talvikunnossapitoon.

Kuuntele Olli Alhon haastattelu:

Olli Alho pahoittelee kilpailutus-sotkua
Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alhoa haastattelee Marjo Pirilä.