Talouden kireä tilanne pakottaa kunnat etsimään säästöjä, ja leikkuri osuu myös päätöksentekoon.
Kunnanvaltuusto supistuu usein siksi, että kunnan asukasmäärä on pienentynyt. Keski-Suomessa valtuustoja kutistetaan myös säästösyistä.
Esimerkiksi Jyväskylä on vähentämässä päättäjiensä määrää. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto esittää, että valtuustoon valittaisiin jatkossa 59 valtuutettua.
Jyväskylän valtuustossa on tällä hetkellä 69 jäsentä. Asukasmäärän perusteella Jyväskylän valtuustossa pitää lain mukaan olla vähintään 59 jäsentä.
Kaupunginhallituksen koko pysyisi ennallaan eli siinä olisi 13 jäsentä.
Sen sijaan tarkastuslautakunnan jäsenmäärä putoaisi lähes puoleen eli nykyisestä 13:sta seitsemään.
Myös kaupunkirakenne- sekä sivistyslautakunnan jäsenmäärä pienenisi, molemmissa olisi tulevalla kaudella kaksi jäsentä vähemmän kuin nyt.
Uudet päättäjät valitaan ensi huhtikuun kuntavaaleissa. Valtuustokausi vaihtuu kesäkuussa.
Päätöksiä nykyistä pienemmästä valtuustosta on jo tehty
Laki määrittää kunnanvaltuustolle minimikoon asukasmäärän perusteella. Edellisellä valtuustokaudella valtuutettujensa lukumäärää karsivat erityisesti pienet kunnat. Nyt asialla ovat Keski-Suomen suurimmat kunnat.
Päätöksen nykyistä pienemmästä valtuustosta ovat jo tehneet Jämsä, Laukaa, Saarijärvi ja Äänekoski.
Jämsässä valtuutettuja valitaan huhtikuun vaaleissa 31 eli 12 vähemmän kuin nyt. Laukaan ja Äänekosken valtuustot pienenevät 43:sta 35:een jäseneen.
Ensi maanantaina asiasta päättää Keuruun valtuusto. Kaupunginhallitus esittää valtuutettujen määrän vähentämistä nykyisestä 31:stä 27:ään.
Vähennys liittyy Keuruun talouden tasapainottamisohjelmaan.
Moni kunta on pienentänyt valtuustoaan myös sen takia, että päättäjien tehtävät vähentyivät sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille.
25.10.2024 kello 16.59 lisätty tiedot Jämsän, Laukaan ja Äänekosken valtuutettujen nykyisestä määrästä. Lisätty myös esitys Keuruun kaupunginvaltuustoon tehdystä valtuutettujen määrän vähentämisestä.