Tuusniemeläinen perhe esittää valtavaa haapaa luonnonmuistomerkiksi. Tuusniemen Vehmasmäessä yksityisen maanomistajan talousmetsässä kasvaa arviolta yli 33 metriä pitkä haapa, jonka ympärysmitta tyvessä on runsaat 350 senttiä.
Luonnonmuistomerkkeinä voidaan rauhoittaa esimerkiksi puita, puuryhmiä tai siirtolohkareita. Viime vuoden tilastojen perusteella Suomessa on noin 2 500 luonnonmuistomerkkiä.
Luonnonmuistomerkiksi rauhoitettua kohdetta ei saa vahingoittaa tai kaataa, mutta rauhoittamispäätös voidaan purkaa myöhemmin.
Maanomistajaperhe aikoo lopettaa puiden kaatamisen myös rauhoitettavan puun ympäriltä, sillä täysikasvuisen haavan juuret ulottuvat jopa 40 metrin laajuudelle.
Puu sijaitsee maalla, joka on nykyään Anne Laimion lasten omistuksessa. Laimio muistaa jo pitkään ihailleensa komeaa haapaa tuvan ikkunasta. Hän käy myös usein tervehtimässä ja halailemassa puuystäväänsä.
– Meidän lapsenlapset Unto ja Ohto ovat sanoneet, että tämä on Entti. Eli tällä puulla on oma sielu, Laimio kertoo.
Muistomerkki kertoo arvostuksesta
Laimio arvelee, että haapa on noin satavuotias. Tarkkaa tietoa puun iästä ei ole. Se säästyi hakkuulta 80-luvun puolivälissä, koska se oli jo tuolloin liian iso kaadettavaksi.
Luonnonsuojelu on Laimion koko perheelle tärkeää. Aloite puun rauhoittamisesta tuli Laimion lapsilta, jotka huomasivat, että yksittäistä puutakin voi hakea luonnonmuistomerkiksi.
Päätöksen asiasta tekee kunta. Tällä hetkellä luonnonmuistomerkkihakemus etenee Tuusniemen kunnan päättävissä elimissä, ja näillä näkymin puun juurelle tulee suojelukyltti ensi vuonna.
– Ei sillä kyltillä sinänsä ole merkitystä, mutta se osoittaa arvostuksemme puulle ja haavan merkitykselle biodiversiteetin näkökulmasta. Ihan selvästi tämä on siementänyt jykeviä haapoja myös ympäristöönsä, Anne Laimio toteaa.
Laimio suunnittelee, että suojelukyltin saamista voisi juhlistaa esimerkiksi perhekuvalla haavan luona.
– Tämä puu on nähnyt vaikka mitä, ja sillä on suuri merkitys minulle. Olen myös valtavan ylpeä siitä, että pienet lapsenlapsemme ovat kiintyneet puuhun ja nauttivat metsässä olosta. Luonnon arvostus siirtyy sukupolvelta toiselle, Laimio pohtii.
Haapaa kutsutaan elämän puuksi. Haavalta on löydetty yli tuhat seuralaislajia, joista noin 120 on haavasta riippuvaisia.
Alla olevasta podcastista voit kuunnella lisää haavasta:
