Ilmastonmuutoksen estämiseksi tehdään jo paljon, mutta se ei riitä – läheskään.
Yhdeksän vuotta sitten Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen yritetään rajata 1,5 asteeseen suhteessa aikaan ennen teollistumista. Nyt on viimeinen hetki toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
– Maailman pitää toimia ennennäkemättömällä tavalla, alkaen nyt, tai 1,5 asteen tavoite kuolee ja alle 2 asteen tavoite joutuu tehohoitoon, YK:n ympäristöohjelman UNEP:in johtaja Inger Andersen sanoo.
Andersen korostaa, että 1,5-tavoitetta ei kannata kuitenkaan tuijottaa liikaa. Jokainen vältetty lämpöasteen desimaalin nousu vähentää tuhoja ja säästää henkiä.
YK:n pääsihteerin António Guterresin sanavalinta on vielä Anderseniakin jyrkempi:
– Leikimme tulella, mutta siihen ei ole aikaa. Aika on loppu.
Rikkailla mailla suurin vastuu
Pari viikkoa sitten Floridan yli pyyhkäissyt Milton-myrsky herätti jälleen kerran sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen.
YK:n raportin mukaan nykytoimilla ollaan menossa kohti 3,1 asteen nousua. Se tarkoittaisi nykyiseen verrattuna vielä monin verroin hurjempia kuumuusaaltoja, kuivuutta, tulvia ja myrskyjä.
Jos vuodelle 2030 annetut ilmastolupaukset toteutuvat, nousu olisi silti 2,6–2,8 astetta.
Tahtia pitää siis kiristää.
Katse kohdistuu erityisesti rikkaimpien maiden G20-ryhmään. Niiden osuus ilmastopäästöistä on 77 prosenttia, ilman hiljattain jäseneksi liittynyttä Afrikan Unionia.
Pariisin sopimuksen tavoitteeseen päästäksemme toimien pitää olla massiivisia. Päästöjen pitää pudota 7,5 prosenttia joka vuosi vuoteen 2035 saakka. Määrä vastaa EU:n nykyisiä vuosittaisia päästöjä.
Tekniset mahdollisuudet maapallon pelastamiseen ovat jo olemassa. Tuuli- ja aurinkovoima voisivat kattaa 27 prosenttia ilmastoleikkauksista
– Se on halpaa, hyväksi havaittua teknologiaa. Siihen satsaaminen ei ole uhkapeliä, Andersen sanoo.
YK-raportin mukaan metsien suojelu voisi kattaa ilmastotoimista viidenneksen. Loppu tulisi energiatehokkuudesta, sähköistämisestä ja metaanipäästöjen suitsimisesta.
Ilmastotoimia jarruttaa maailmanpoliittinen epävakaus: Venäjän aloittama sota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne, jännitteet suurvaltojen välillä.
Andersen sanoo, että hiljattainen G20-maiden ympäristö- ja ilmastoministereiden kokous antoi kuitenkin toivoa.
– He eivät ole kaikki ole parhaita ystäviä keskenään, mutta saivat hyvän keskustelun aikaiseksi, Andersen luonnehtii.
Katso, miten Yhdysvallat kamppailee muuttuvien säiden kanssa: