Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tänään.
Ehdokkaat on valinnut lautakunta, jossa olivat tänä vuonna mukana Akateemisen kirjakaupan vt. myymäläpäällikkö Christel Björkman, Greenpeacen pohjoismainen ohjelmajohtaja Sini Harkki, Turun Sanomien kulttuurin ja lukemiston päällikkö Tuomo Karhu, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli. Puheenjohtajana toimi Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja.
Tästä voit katsoa ehdolla olevat kirjat ja kirjailijat sekä lukea lautakunnan perusteluja.
Sanna Nyqvist: Rannalla – Miten kirjailijat löysivät meren (Tammi)
Sanna Nyqvistin Rannalla -teos kertoo siitä, miten kirjailijat ovat aikojen saatossa inspiroituneet merestä ja rannikkoseuduista.
Tove Janssonia on vaikea kuvitella ilman meren kuisketta, mutta suolaisia tuoksuja nuuskivat kirjoittaessaan myös muun muassa Jane Austin tai Marcel Proust.
Merestä on nykyään vaikea kirjoittaa ilman huolta meriluonnon tilasta. Siitä kantoi huolta jo 1800-luvun lopulla teollistuvassa Tukholmassa kirjailija August Strindberg. Valintalautakunnan mielestä tämä näkökulma laajentaa Nyqvistin teoksen kaunokirjallisuudesta ympäristökysymyksiin.
Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina (Otava)
Naali eli napakettu eli tunturikettu katosi Suomen luonnosta 1900-luvun alussa. Reilut sata vuotta myöhemmin lappilaisen tunturin juurelta havaittiin naalipari, joka näytti rakentavan pesää.
Luontotoimittajana tunnetun Kimmo Ohtosen tietoteos naalista pohtii onko kerran hävinnyttä lajia mahdollista palauttaa luontoon ja sitä, miten tunturikettu selviää ilmastonmuutoksesta. Valintalautakunnan mukaan kirja taustoittaa aihetta monipuolisesti ja vie lukijan naalin ja sen suojelijoiden jäljille.
Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somen käyttäjän pitäisi lukea (Otava)
Perttu Pölösen kirja somesta ja internetistä on lautakunnan mukaan vetävästi kirjoitettu teos, joka valaisee tietä tulevaisuuden internetiin. Nettiin, joka on rakennettu inhimillisten arvojen varaan.
Saisinko huomiosi? selvittää, miksi palaamme sosiaalisen median pariin yhä uudestaan, vaikka se koukuttaa, vie kyvyn keskittyä ja varastaa aikamme.
Panu Savolainen ja Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet (Sammakko)
Arkkitehtuurimme vuosituhannet käy läpi Suomen arkkitehtuurin suuret linjat historioitsija Panu Savolaisen ja valokuvaaja Aleks Talven kuvien välityksellä.
Valintalautakunta kehui kirjan taitoa kertoa, kuinka vaihtuvat vallanpitäjät, elinkeinorakenteen murrokset ja väestökehitys ovat muokanneet arkkitehtuuriamme läpi vuosituhansien.
Myös tämä kirja nostaa esiin ympäristökysymyksiä, nyt arkkitehtuurin näkökulmasta. Se tuo esiin energian, kestävyyden ja rakentamisen aiheuttaman jätekuorman, ilmastopäästöt ja luontokadon.
Yksi piirre yhdistää nyt purettavana olevia rakennuksia – professori: ”Tässä on kaava”
Sofia Tawast & Riikka Leinonen: Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi)
Kustantaja on lisännyt Sofia Tawastin ja Riikka Leinosen kirjaan sisältövaroituksen: tämä kirja saattaa järisyttää ihmiskäsitystäsi perin pohjin.
Juuri samasta syystä teos on Finlandia-ehdokkaana. Kirja haastaa lautakunnan mielestä jokaisen miettimään, tarkoittaako vammattomuus samaa kuin ”normaali”. Teos antaa kaikille mahdollisuuden pohtia suhdettaan vammaisuuteen ja avartaa vaivihkaa lukijan ajattelua.
Sofia Tawast: Saako sanoa vammainen?
Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY)
Joulukuussa 2019 hallituskriisi teki Sanna Marinista Suomen historian nuorimman pääministerin. Marin luotsasi hallitusta läpi korona-pandemian, jonka jälkeen Eurooppaa ravisteli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Salla Vuorikoski selvittää kirjassaan, miksi Marin jätti kotimaan politiikan ja muuttui niin nopeasti vakavailmeisestä ministeristä kansainväliseksi julkisuuden henkilöksi.
Valintalautakunnan mukaan Vuorikosken kerronta pitää lukijan otteessaan alusta loppuun ja jäsentää Marinin kautta analyyttisellä tavalla.
Kaikkien kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät keskiviikkona 27. marraskuuta klo 19 alkaen. Palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1:ssä ja Areenassa.