Tuore tutkimus selvitti, mitä kuluttajien lajittelemaan muovipakkausjätteeseen ja metallijätteeseen päätyy.
Suomen pakkaustuottajien kiertotalous- ja laatupäällikkö Satu Estakari on erittäin tyytyväinen tuloksiin.
– Kyllä tästä voidaan antaa kiitosta kuluttajille siitä, että hyvin on lajiteltu, Satu Estakari sanoo.
Valtakunnallinen pakkausjäteyhteistyöryhmä selvitti muovipakkausjätteen koostumusta ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa selvitettiin eri puolilta Suomea kerättyjen jätekuormien sisältöä. Näytteet kerättiin huhti–kesäkuussa.
Asuinkiinteistöiltä kerätystä muovipakkausjätteestä 85 prosenttia oli oikein lajiteltua. Rinki-ekopisteissä oikein lajitellun muovipakkausjätteen osuus oli pari prosenttiyksikköä suurempi.
Loppuosa muovipakkausten keräysastioihin päätyneestä jätteestä oli sinne kuulumatonta jätettä, kuten muunlaista muovia.
– Sinne eivät kuulu esimerkiksi pulkat, puutarhakalusteet tai pressut. Kuluttajamuovien käsittelylaitoksissa käsittelyprosessi on sellainen, että se pystyy käsittelemään pakkaukset, mutta ne pulkat ja puutarhakalusteet eivät sovellu sinne sen vuoksi, että ne ovat muun muassa paksumpaa muovia, Satu Estakari sanoo.
Metallijätteen seassa on vaarallista jätettä, mutta aiempaa vähemmän
Metallijätteestä oikein lajiteltua oli puolestaan 90 prosenttia. Osuus oli sama sekä kiinteistökeräyksessä että Rinki-ekopisteissä.
Väärin lajiteltua metallia oli hieman vähemmän kuin viisi vuotta sitten, jolloin metallijätteen koostumusta selvitettiin edellisen kerran.
Kiinteistöjen ja Rinki-ekopisteiden metallinkeräykseen voi laittaa metallipakkauksia, kuten elintarvikkeiden metallitölkkejä ja -kansia sekä pienmetallia, kuten käyttöikänsä päähän tulleita kattiloita ja paistinpannuja.
Kymmenesosa metallinkeräykseen päätyvästä jätteestä oli väärin lajiteltua jätettä. Vaarallista jätettä ja sähkölaitteita oli metallijätteen joukossa aiempaa vähemmän, mutta aina kun jätejakeen joukossa on väärää jätettä, siitä voi aiheutua ongelmia kierrätykselle.
– Yksikin akku voi siellä aiheuttaa merkittävän vaaratilanteen, Satu Estakari sanoo.
Nykyistä suurempi osa pakkausjätteesta halutaan kiertoon
Huolimatta siitä, että kuluttajien lajitteleman muovipakkaus- ja metallijätteen koostumus on kiitettävällä tasolla, kierrätykseen pitäisi Satu Estakarin mukaan saada reilusti enemmän pakkausjätettä.
– Sillä tavoin saataisiin materiaalia kierrätyslaitoksiin ja saataisiin tehtyä hyvää materiaalia uusien tuotteiden tekemiseen, Satu Estakari sanoo.
Oikein lajitellusta metallijätteestä tehdään uusia metallituotteita. Muovipakkausjätteestä voidaan puolestaan tehdä granulaattia, jota käytetään erilaisten muovituotteiden valmistukseen.
Muovipakkausten kierrätystavoite vaatii kovan kirin
Tavoitteet siinä, kuinka suuri osuus jätteistä saadaan kierrätettyä, ovat kovat.
Suomen muovipakkausjätteen kierrätystavoite on jo ensi vuoden alusta alkaen 50 prosenttia. Uusimpien, vuoden 2022 tietojen mukaan kiertoon päätyy kuitenkin vasta 31 prosenttia.
Muovipakkausjätteen lajittelu laajeni viime vuonna aiempaa pienempiin asuinkiinteistöihin.
Metallipakkausten kierrätystavoitteen osalta tilanne on jo huomattavasti parempi. Suomen kierrätystavoite on ensi vuonna 70 prosenttia. Alumiinipakkauksia saadaan kiertoon jo enemmänkin ja rautametallia lähes tavoitemäärä.
Selvityksen teki valtakunnallinen pakkausjäteyhteistyöryhmä, johon kuuluvat Suomen Pakkaustuottajat, pakkausalan tuottajayhteisö Sumi, Suomen Kiertovoima sekä Kuntaliitto.