Se oli ehkä väijytys.
Näin mietti Seppo Hänninen myöhemmin kohtalokkaasta vakoiluoperaatiosta, jossa yhtäkkiä hänen edessään oli kolme neuvostoliiton rajavartijaa, yhdellä oli mukanaan konepistooli. Alkoi tulitaistelu, jossa ei vältytty uhreilta.
Norjalaiset palkkasivat suomalaisia suorittamaan salaiset operaationsa
Hänninen osallistui syyskuussa 1951 vakoiluoperaatioon, jossa hän vei paketteja Neuvostoliittoon. Mukana operaatiossa Hännisen parina oli Veikko, josta Hänninen ei tiennyt juurikaan mitään.
Vakoilukollegoista ei nimittäin saanut tietää paljoa, jotta kiinni jäädessään ei pystyisi paljastamaan parinsa henkilöllisyyttä.
Norjalaiset tiedusteluorganisaation työntekijät hoitivat operaation käytännön järjestelyt. Hännisen ja Veikon tehtävä on kuin suoraan agenttielokuvasta, heidän täytyi viedä paketti rajan taakse salaiseen paikkaan.
– Neuvostoliiton puolella oli joku agentti, siis lännen tiedustelun yhteistoimintahenkilö. Hänelle käytiin toimittamassa todennäköisesti rahaa sekä yhteydenpitovälineitä.
Näin operaatiota analysoi tiedustelun historiaan erikoistunut tietokirjailija Mikko Porvali, joka on yrittänyt selvittää Veikon mysteeriä jo toistakymmentä vuotta.
Myös norjalainen toimittaja Morten Jentoft kiinnostui Veikon tapauksesta tutkiessaan norjalaisten vakoiluoperaatioita 1950-luvulla. Erityisesti Jentoftia kiinnostivat tapaukset, joissa mukana oli suomalaisia vakoojia.
Jentoft haastatteli suomalaisia operaatioihin osallistuneita 1990-luvulla. Hännisen ja Veikon operaatiosta hän kirjoitti kirjan Døden på Kola.
– Norjalaisyleisölle oli tosi kova juttu, että meidän tiedustelupalvelussa oli teetetty vaaralliset työt köyhillä suomalaisilla, Jentoft kertoo.
Norjalaisten kanssa tehtyjä vakoiluoperaatioita järjestettiin 1950-luvun alussa useita. Yksi niistä oli uskomaton vakoilureissu, missä kaksi suomalaista vakoojaa lähti Neuvostoliittoon heliumpallolla.
Miksi norjalaiset palkkasivat näihin operaatioihin nimenomaan suomalaisia vakoojia?
– Heillä oli kokemusta toimimisesta rajan toisella puolelle. Voi myös miettiä oliko syynä se, että norjalaiset eivät itse uskaltaneet tehdä näitä reissuja, Jentoft pohtii.
Nuoret, parikymppiset miehet vaaransivat henkensä
Kun Hänninen ja Veikko ylittivät Norjaa ja Neuvostoliittoa erottavan Vuoremijoen syyskuussa 1951, he olivat kylmän sodan aikaisen vihollisvaltion, Neuvostoliiton maaperällä.
Tehtävä oli hengenvaarallinen ja nuoret miehet tiesivät sen. Nuoria vakoojia oli varoitettu operaation vaaroista.
Neuvostoliiton puolella oli hälytyslankoja, yksi kaulan, toinen nilkan korkeudella ja yksi aivan maan pinnassa. Nämä langat heidän pitäisi välttää.
– Se on luultavasti ollut jonkinlaista nestettä lasiampullissa. Ampulli piti heittää rikki kiveen, ja silloin piti olla tarkkana, että ei hengitä sitä höyryä, Mikko arvelee.
Vain muutama metri erotti Veikon elämästä ja kuolemasta
Veikko ja Hänninen liikkuivat Neuvostoliiton puolella nopeasti ja taitavasti. He piilottivat salaisen paketin ohjeiden mukaan. Lopuksi he piirsivät kartan, mistä kätkö löytyisi.
Sitten Veikko ja Hänninen suuntasivat takaisin kohti Norjaa. He tekivät kuitenkin virheen ajan arvioimisessa, rajavyöhykkeellä ei ollutkaan pimeää.
Yhtäkkiä heidän edessään oli kolme neuvostoliittolaista rajavartijaa, joista yhdellä oli konepistooli. Vartijat käskivät heitä pysähtymään.
Hänninen ja Veikko säntäsivät pakoon.
Vartijat ampuivat ja nuoret suomalaiset vastasivat tuleen vuorotellen juoksemalla ja ampumalla. Heillä oli kuitenkin käytössä vain parabellum -pistoolit verrattuna vartijan konepistooliin.
– Tuollaisessa kamppailutilanteessa on aika selvää, että jos toisella puolella on pitkä ase ja toisella puolella on lyhyet aseet, kyllä se pitkän aseen kantaja yleensä voittaa, Porvali selittää.
Hänninen kuuli vain Veikon sanat ”Seppo auta”. Veikko kaatui jokeen ja virta kuljetti ruumiin pois.
Veikon kuolema oli vain metreistä kiinni. Kun Hänninen oli keskellä jokea, ammuskelu loppui.
– Selvästikään Norjan puolelle ei ammuttu. Kun Seppo pääsi rannalle, hän ampui vielä pistoolillaan Neuvostoliiton raja-vartijoita. Silloin norjalainen tiedustelu-upseeri tempaisi aseen Sepolta pois ja sanoi, haluatko sodan syttyvän täällä pohjoisessa, Porvali kertoo.
Nuoret suomalaismiehet olivat maailmankuulujen vakoiluorganisaatioiden asialla
Vaikka vakoiluoperaation järjestivät norjalaiset, ei ole varmaa kenen tarpeisiin se tehtiin.
– Mukana olivat ainakin norjalaiset, mutta voi olla, että tämän takana oli myöskin englantilaisia tai jenkkejä, Jentoft pohtii.
Eli nuoret vakoilijat voisivat olla Yhdysvaltojen vakoiluorganisaation CIA:n tai brittien kuuluisan MI6:n asioilla.
Norjalaiset operaatiosta vastanneet henkilöt käskivät Hännistä vaikenemaan tapahtumasta 40 vuotta. Sen hän tekikin.
Sen jälkeen Hänninen astui julkisuuteen löytääkseen Veikon perheen. Hänen tarinaansa käytiin läpi niin Helsingin Sanomissa kuin Seurassa.
Lehtijutuissa hän kertoi vakoiluoperaation tapahtumat ja ne tiedot mitä Veikosta tiesi.
Mutta Hänninen ei koskaan päässyt kertomaan Veikon kuolemasta hänen perheelleen. Veikon henkilöllisyys on nimittäin edelleen mysteeri.
Nyt Sukuni murhamysteeri podcast-sarja yrittää löytää Veikon suvun.
– Veikkohan on sankarivainaja kylmän sodan ajalta. Motiivini tutkia historiaa on se, että säilytettäisiin niiden ihmisten muistot, jotka muuten unohtuisivat. Veikon henkilöllisyyden selvittäminen toisi hänelle sen muiston, joka hänelle kuuluisi. Nyt meillä on vain parikymppinen poika, jonka virta vei. Emme tiedä hänestä oikeastaan yhtään mitään, Porvali miettii.
Auta meitä selvittämään Veikon henkilöllisyys
Veikosta tiedetään Hännisen kertomana ainoastaan seuraavat seikat.
- Hän on syntynyt suunnilleen vuonna 1930.
- Hän on kertonut olevansa kotoisin Saarijärveltä.
- Hän on käynyt asepalveluksen Kontiolahdella luultavimmin vuonna 1949 tai 1950.
- Hän puhui suomea erikoisella murteella, ehkä Karjalan murteella, hän saattaisi olla rajan takaa Karjalasta.
Näihinkin tietoihin itsekin Veikon henkilöllisyyttä selvittänyt Jentoft suhtautuu varauksella.
– Tämä nimi, Veikko, varmasti se on joku peitenimi. Veikko ei ole hänen oikea nimensä.
Mysteeri on sen verran vaikea, että sen selvittämisessä tarvitaan teidän kaikkien apua. Voisitko sinä tietää johtolangan, joka paljastaisi Veikon henkilöllisyyden?
Onko sinun suvussasi mieshenkilö, joka on syntynyt noin vuonna 1930 ja kadonnut tai kuollut vuonna 1951. Jos nämä henkilöt vielä yhdistyisivät Kontiolahden Jalkaväkirykmentti 3:n jääkäripataljoonaan tai Saarijärveen olisi henkilöllisyys vielä kiinnostavampi.
Tai onko sinulla jotain muuta tietoa, joka saattaisi valottaa Veikon mysteeriä?
Kerro vihjeesi Veikkoon liittyen joko tähän artikkeliin tai sähköpostilla hannamari.vallila@yle.fi. Voit myös jättää ääniviestin Yle Historian Whatsapp-numeroon 044-4211100.