MALMÖ/LUND Reppureissulla Aasiassa Mira Kelberin edessä heitettiin ”vitsi”.
– Ai olet oikeasti juutalainen? Mitä hittoa, kaasuttakaa hänet.
Puhuja oli ruotsalainen mies, jonka kaveriporukkaan Kelber ystävineen oli matkalla törmännyt.
Matkasta on nyt muutama vuosi aikaa, mutta Kelber on toistuvasti joutunut sietämään törkeää käytöstä.
24-vuotias Kelber opiskelee Lundin yliopistossa yhteiskuntatieteitä ja toimii Malmön juutalaisnuorten puheenjohtajana. Nyt hän istuu yliopiston kirjastossa kaulassaan kultainen riipus, Daavidin tähti, juutalaisuuden keskeinen tunnus.
– Meillä on oikeus kantaa tätä symbolia ja olla juutalaisia, kuuluu Kelberin keskeisin viesti läpi haastattelun.
Juutalaisiin kohdistuvista viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä Ruotsissa on kasvanut. Syksyllä 2022 Ruotsin poliisille tehtiin ilmoitus 24 viharikoksesta, joissa tunnistettiin juutalaisvastainen motiivi. Vuotta myöhemmin vastaavana aikana rikosilmoituksia tehtiin 110.
Suurin osa niistä koski kiihottamista kansanryhmää vastaa tai ilkivaltaa.
Piikki nousi tilastoihin sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas iski Israeliin vuoden 2023 lokakuussa ja tappoi lähes 1 200 israelilaista. Hamas otti 240 panttivankia, joista osa on tapettu.
Pian Hamasin terroristien tekemän iskun jälkeen Israel hyökkäsi palestiinalaisten asuttamaan Gazaan. Reilun vuoden kestäneessä sodassa on kuollut yli 43 000 palestiinalaista.
Malmössä kasvanut Kelber näkee viime vuoden lokakuun jakolinjana myös omassa elämässään.
Hänen mielestään juutalaisvastaisuus on nyt erilaista kuin se oli ennen Hamasin hyökkäystä. Kuluneen vuoden aikana antisemitismi Ruotsissa on kytkeytynyt Israeliin, Kelber sanoo.
– Kaikkia juutalaisia pidetään vastuullisina konfliktiin. Minua on järkyttänyt eniten se, että niin ei tee vaan joku ryhmä vaan erilaiset ihmiset eri puolilla yhteiskuntaa.
Myös poliisille tehdyissä rikosilmoituksissa näkyy Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brån mukaan kytkös Lähi-idän tapahtumiin. Ilmoituksia on tehty muun muassa loukkaavasta huutelusta mielenosoituksissa ja henkeä uhkaavista syytöksistä liittyen Israelin sotatoimiin.
– En voi juuri vaikuttaa edes siihen, mitä kotimaassani Ruotsissa tapahtuu. Joten miten voisin olla vastuussa Israelin sodankäynnistä? Kelber kuvaa ristiriitaa.
Ruotsissa asuu parikymmentätuhatta juutalaista. Göteborgin yliopiston tänä syksynä valmistuneen raportin mukaan he kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Moni kertoo tuntevansa, että muut ihmiset kuten viranomaiset ja ei-juutalaiset ovat hylänneet heidät.
Viime vuoden aikana Kelberistä on tullut kasvot näille tunteille.
Hän on puhunut avoimesti juutalaisvihasta Ruotsissa ja kotikaupungissaan Malmössä. Kelber sanoo esiintyvänsä mediassa, koska harva muu uskaltaa.
– Teen sen, koska olen nuori juutalaisnainen Malmössä, joka uskaltaa kantaa daavidintähteä ja ottaa tämän roolin.
Kelber kertoo saaneensa haastatteluiden jälkeen paljon tukea mutta toisaalta myös runsaasti juutalaisvastaisia kommentteja. Niissä käsketään lopettaa lasten tappaminen Gazassa tai uhataan juutalaisia väkivallalla.
– Antisemitismi on kuin virus, joka muuntuu, ja nyt se on muuttunut tällaiseksi, Kelber sanoo.
Hänelle keino selvitä on pitää kommentit käsivarren mitan päässä.
– Kun luen kaasutuskommentteja, yritän ajatella, että viha ei kohdistu suoraan minuun. Se on ainoa tapa jaksaa.
Kelberin kotikaupunki Malmö nimettiin viime kevään Euroviisujen alla israelilaismediassa juutalaisvihan pääkaupungiksi. Syynä olivat muun muassa Hamasin hyökkäyksen jälkeen sosiaalisessa mediassa levinneet videot. Niissä näkyi juhlintaa Malmön kaduilla.
Laulukilpailun aikaan odotettiin laajoja mellakoita, koska Israel sai edustaa viisuissa. Lopulta protestit sujuivat pääosin rauhallisesti.
Malmössä näkyy yhä vahva tuki Palestiinalle. Kaupungissa on aktiivinen palestiinalaisyhteistyö ja suuri muslimivähemmistö.
Joka sunnuntai järjestettävissä mielenosoituksissa marssii lisäksi paljon ihmisiä, joilla ei ole suoraa sidettä Palestiinaan tai Lähi-itään.
Erna Glenstrup osallistui Palestiina-mielenosoitukseen ystävänsä Hamda Abdul Rahimin kanssa.
– Meillä ei ole mitään juutalaisia vastaan. Me vastustamme israelilaisia, jotka tuhoavat Palestiinaa, Glenstrup sanoo.
Yksi Palestiina-mielenosoitusten järjestäjistä on Nabil Abdulmajid, joka toimii liikkeen puhemiehenä. Kun Malmön poliisi ja kaupunki Euroviisujen jälkeen kiitti järjestöjä työstä rauhallisten mielenosoitusten eteen, Abdulmajid oli yksi palkituista.
Abdulmajidin mukaan mielenosoituksissa on säännöt siitä, mitä saa huutaa ja mitä ei. Videolla hän kertoo, miten käytännössä toimitaan.
Sääntöjä ei ole aina noudatettu. Lokakuussa mielenosoituksessa pidettiin puhe, jossa tappamisen sanottiin olevan israelin valtion geeneissä. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus.
Malmölaislehti Sydsvenskan on kuullut, kuinka mielenosoituksessa huudetaan arabiaksi Hamasia tukevia iskulauseita.
Tietenkin uhkaavat sanat oman kaupungin kaduilla pelottavat, sanoo Mira Kelber. Hän ei syytä kaikkia mielenosoittajia juutalaisvastaisuudesta, vaan pitää tapauksia yksittäisinä.
Häntä surettaa, että tapahtumat repivät railoja Malmössä asuvien välille.
– Moni on menettänyt ystäviä konfliktin takia, koska kaikilla ei ole ymmärrystä siitä, mikä on oikeutettua kritiikkiä ja mikä on antisemitismiä.
Ruotsissa mielipiteet Lähi-idän kysymyksessä ovat entistä selkeämmin jakautuneet.
Demoskop-tutkimuslaitoksen mittauksessa 28 prosenttia vastaajista suhtautuu Israeliin myönteisesti ja 48 prosenttia kielteisesti.
Silmiinpistävää on epätietoisten määrän lasku. Kun vielä vuonna 2020 tehdyssä kyselytutkimuksessa 40 prosenttia vastaajista sanoi, ettei heillä ole selkeästi myönteistä tai kielteistä kantaa Israeliin, nyt näin sanovien määrä on pudonnut yhdeksään prosenttiin.
Israelin tukijoita on eniten hallituksen ja sen tukipuolueen ruotsidemokraattien kannattajissa. Hallituspuolueita ovat maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Vähiten tukea Israelille löytyy vasemmiston kannattajista.
Syksyn aikana Ruotsin vasemmistopuolueessa on kytenyt kriisi, kun puolueen poliitikot ovat jakaneet juutalaisvastaista tai Hamasia tukevaa sisältöä sosiaalisessa mediassa. Yksi heistä on puolueen Malmön osaston entinen varapuheenjohtaja, joka erosi puolueesta syyskuussa.
Vasemmistopuolue on sanoutunut irti antisemitismistä, mutta syksyn aikana sen ja juutalaisyhteisön välit ovat olleet kireät.
Mira Kelber sanoo toivovansa yhtä asiaa: että kaikkien osapuolten kärsimys loppuisi. Hän pohtii sitä, miten konflikti ja juutalaisvastaisuus lopulta vaikuttavat juutalaisiin.
– Mitä meille tapahtuu tässä ajassa? Lopettavatko ihmiset synagogassa käymisen vai alkavatko he käydä siellä entistä enemmän? Koemmeko koskaan oloamme turvalliseksi?
Kelber kertoo isän muistuttavan häntä usein siitä, että juutalaisuudesta pitää olla ylpeä.
– Koska tulee taas se päivä, kun juutalaisuutta pitää puolustaa. Ja silloin pitää tietää, kuka on ja mitä puolustaa.