Virolahden uusi kunnanjohtaja uskoo itärajan vielä avautuvan, vaikka liikenne tuskin palautuu kultavuosien tasolle

Kunnanjohtaja Topi Heinänen näkee mahdollisuuksia myös maakuntarajan takana: Lappeenrannan lentokenttä voisi hyödyttää Virolahtea.

Vaalimaan raja-asema suljettuna.
Virolahti on Vaalimaan raja-aseman jälkeen ensimmäinen paikkakunta Suomen puolella. Arkistokuva vaalimaan suljetusta raja-asemasta. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Heikki Koskinen

Venäjän rajalla sijaitsevan Virolahden uusi kunnanjohtaja Topi Heinänen uskoo itärajan avautuvan vielä jollain aikavälillä.

– Rahti- ja ihmismäärät eivät varmasti palaudu koskaan pandemiaa edeltävälle tasolle. Jos ne ovat vaikka 30 prosenttiakin tästä, niin se on kunnalle jo positiivista virtaa, toteaa Heinänen.

Rajaliikenteen varaan ei kuitenkaan Heinäsen mukaan enää voi laskea.

Ukrainan sota on tuonut uusia turvallisuusriskejä rajanpintaan. Kunnanjohtajalla on vahva luotto Suomen Rajavartiolaitoksen kykyyn vastata turvallisuudesta, mikäli tilanne esimerkiksi Vaalimaan rajanylityspaikalla jollain tapaa kärjistyisi.

– Meillä on vahva Rajavartiostolaitos, ja Suomi on lisäksi Naton jäsenmaa.

Virolahden kunnanvaltuusto valitsi Topi Heinäsen eilen maanantaina kunnanjohtajan tehtävään. Hakijoita oli yhteensä 14. Kuva: Virolahden kunta

Heinänen etsisi uusia mahdollisuuksia Keski- ja Etelä-Euroopan turisteista sekä kotimaisista etätyöläisistä.

– Tärkeää olisi saada kuntaan asettumaan nuoria ihmisiä, sillä Virolahden ja koko Suomen keskeinen haaste on alhainen syntyvyys.

Virolahti on naapurikuntien tapaan paininut talousongelmien kanssa viime vuosina. Kunta ilmoitti syksyllä säästöohjelmasta ja yt-neuvotteluista.

Talouden kuntoon saattaminen on Heinäsen mukaan ykkösprioriteetti. Jo asetetut säästötavoitteet on saatava maaliin saakka.

Yhteistyötä moneen suuntaan

Virolahden kunnanvaltuusto valitsi Topi Heinäsen eilen maanantaina kunnanjohtajan tehtävään. Uusi kunnanjohtaja on kotoisin Ruokolahdelta Etelä-Karjalasta. Hän näkee yhteistyömahdollisuuksia myös Etelä-Karjalan suuntaan.

– Onko selvitetty riittävästi sitä, miten Virolahti voisi hyötyä vain 70 kilometrin päässä sijaitsevasta Lappeenrannan lentokentästä, pohtii Heinänen.

Yhteistyö Virolahden perinteisten kumppanien kuten Miehikkälän kanssa tulee Heinäsen mukaan jatkumaan, vaikka syvemmästä Kaakon kaksikko -yhteistyöstä luovuttiin viime vuonna.

Virolahden kunnanvaltuusto hylkäsi viime keväänä kuntaliitoksen Haminan kanssa. Virolahden kunta on perustettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1336.

– Virolahti on valinnut vahvan itsenäisyyden tien, mutta yhteistyötä voidaan silti tehdä aina, kun yhteisiä intressejä löytyy.

Suljettu ostoskeskus Zsar.
Konkurssiin mennyt Zsar-ostoskylä sijaitsee Virolahden kunnassa aivan Vaalimaan raja-aseman vieressä. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle

Kunnanjohtaja toivoo ostoskylän avautumista

Vielä viime vuosikymmenellä Vaalimaan raja-aseman kautta Suomeen saapui satojatuhansia venäläisiä ostosmatkailijoita. Ensimmäinen paikkakunta Suomen puolella on Virolahti.

Itäturismin kultavuosista kuntaan jäi muistoksi Zsar-ostoskylän pramea rakennus. Venäläisille matkailijoille suunnattu ostoskylä meni konkurssiin kaksi vuotta sitten, ja sitä on yritetty saada kaikin keinoin myytyä.

Konkurssipesän hoitajan, asianajaja Matti Mannerin mukaan konkurssipesä odottelee yhä myöhässä olevaa kauppasummaa uudelta omistajalta.

– Kunta tietenkin toivoo, että Zsarin tiloihin tulisi jonkinlaista ostoskylätoimintaa tulevaisuudessakin, toteaa kunnanjohtaja Heinänen.

Topi Heinänen toimii vielä toistaiseksi Mikkelin kaupunginasianajana. Hän aloittaa uuden tehtävänsä Virolahdella viimeistään alkuvuodesta.

Virolahtelaiset kertovat videolla, miksi he eivät halunneet kuntaliitosta Haminan kanssa. Video on toukokuulta 2024.