Asiantuntijat arvioivat, että osattomuuden tunne ja konservatiivisten arvojen nousu ovat syynä siihen, että nuoret miehet suhtautuvat muita sallivammin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Tuoreesta kyselytutkimuksessa, jossa tarkasteltiin miesten asenteita naisiin kohdistuvasta väkivallasta, selvisi, että kaikkein merkittävimmäksi yksittäiseksi asenteiden määrittäjäksi osoittautui vastaajan ikä.
Sallivimmin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtautuvat alle 35-vuotiaat miehet. Heistä neljännes on sitä mieltä, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan. Nuorin ikäryhmä erottui myös avovastausten osalta ryhmänä, jonka vastaukset sisälsivät eniten naisvihamielisiä asenteita.
Tutkimuksen tilanneen Nytkis ry:n Silla Kakkolan mukaan etenkin nuoremman polven kanssa on paljon työtä tehtävänä asenteiden muuttamiseksi.
Kakkolan mukaan nuorten miesten kohdalla tuloksiin vaikuttavat konservatiivisten arvojen nousu sekä polarisaatio. Myös sosiaalinen media on tuonut väkivaltaa näkyväksi.
– Siellä todella toksiset vaikuttajat saavat tilaa. Vähemmistöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tuodaan esiin nyt enemmän kuin ennen.
Sukupuolentutkija Tuija Saresman mukaan osa nuorista miehistä saattaa kokea osattomuutta.
– Varmat työpaikat, hyvin palkatut eläketyöt, vaikkapa tehtaissa, eivät ole niin varmoja enää. Ydinperheen merkitys on muuttunut, ja sukupuolen moninaisuudesta on enemmän tietoutta. Jotkut nuoret miehet saattavat kokea, että muiden oikeuksien kasvaminen on heiltä pois, Saresma sanoo.
Miessakit ry:n Lyömättömän linjan vastaavan työntekijän Matti Kupilan mukaan tilanne Suomessa ei ole pahin mahdollinen, mutta on tärkeä olla tietoinen väkivallan ja huonon käytöksen ilmenemismuodoista.
– Yhteiskunnan pitäisi tunnistaa nämä ongelmat ja pyrkiä estämään niiden juurtuminen osaksi kulttuuria, Kupila sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi koronapandemia syvensi yhteisöjen eriytymistä ja heikensi ihmisten välistä vuorovaikutusta. Etäisyyden kasvaessa ihmisiltä puuttuu yhteisölle luonnollinen peilipinta, joka auttaa tunnistamaan tunteita ja arvioimaan omaa käyttäytymistään.
Matti Kupila sanoo, että erityisesti nuorten miesten keskuudessa yksinolo ja sosiaalisen median rooli voivat johtaa haitallisten mallien, kuten väkivallan ja rikollisten elämän, ihannointiin.
– Tällöin väkivaltaa saatetaan pitää voiman osoituksena, mikä johtaa helposti siihen, että uhrit unohtuvat.
Kupilan mukaan sosiaalinen media saattaa myös toimia eristävänä tekijänä ja vaikuttaa poikien ja nuorten miesten tunne-elämän kehitykseen.
Koulumenestys vaikuttaa elämässä pärjäämiseen
Miessakit ry:n Matti Kupilan mukaan koulutusympäristössä pojat näyttävät menestyvän tyttöjä heikommin. Myös tunnetaitojen kehittyminen on pojilla hitaampaa.
– Tämä voi johtaa siihen, että pojat tuntevat jäävänsä alakynteen ja kokevat riittämättömyyttä erityisesti seurustelusuhteissa, joissa tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä.
Hän uskoo, että etenkin heikommassa asemassa olevat ja koulutuksesta syrjäytyneet miehet ovat alttiimpia väkivallan ihannoinnille.
Sukupuolentutkija Tuija Saresman mukaan nuoret miehet saattavat kokea muutoksen uhkana.
– Nousee huoli omasta paikasta maailmassa ja osattomuuden tunne. Euroopassa on sota, ilmastonmuutos: ihminen voi kokea voimattomuutta suurien kysymysten edessä ja alkaa ottaa oikeutta omiin käsiin. Se voi purkautua haluksi toimia väkivaltaisesti, Saresma sanoo.
Isäksi tuleminen voi mullistaa asenteet
Miesten asenteet saattavat Kupilan mukaan kuitenkin pehmentyä iän myötä.
– Isäksi tuleminen voi olla miehelle kasvun paikka, jolloin maailman hahmottaminen lapsen näkökulmasta voi vähentää väkivaltahakuisuutta.
Tänään julkaistussa tutkimuksessa tuodaan esiin se, että nuorten miesten asenteissa on huomattavia eroja. Valtaosa myös nuorista miehistä vastustaa väkivaltaa, vaikka siihen myönteisesti suhtautuminen onkin muita ikäryhmiä yleisempää.
Kupilan mukaan tutkimuksissa ei noussut esiin, että maahanmuutolla olisi vaikutusta naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
– Meillä on ollut aina lähisuhdeväkivaltaa. Sitä on niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajataustaisten joukossa.
Matti Kupilan mukaan kulttuurierot voivat kuitenkin vaikuttaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
– Jos on kaksi erilaista kulttuuritaustaa, se voi johtaa väkivaltaisiin tekoihin, mutta suomalaisen yhteiskunnan ongelmiin ei löydetä ratkaisua, jos syytetään maahanmuuttajia.
Hänen mielestään naisiin kohdistuva väkivalta on ilmiönä laaja-alainen ja liittyy pikemminkin suomalaisen yhteiskunnan sisäisiin haasteisiin.
Silla Kakkolan mukaan tulevaisuudessa olisi varmistettava, että koulutuksessa, kasvatuksessa ja nuorisotyössä on riittävästi turvallisia aikuisia, joita nuoret miehet voivat kohdata.
Matti Kupila ehdottaa, että nuorten miesten yhteisöllisyyttä tulisi pyrkiä vahvistamaan ja tarjota heille tilaisuuksia tavata toisiaan turvallisessa ympäristössä.
– Esimerkiksi urheiluseurat ja Puolustusvoimat voivat toimia yhteisöllisyyden ja positiivisten mallien lähteenä.
Lisäksi hän näkee, että isien läsnäololla on suuri merkitys: mitä enemmän isät voivat toimia malleina lapsilleen, sitä paremmat eväät seuraavat sukupolvet saavat tunnetaitojen ja väkivallattomuuden oppimiseen.