Usea turkistarha joutui viime vuonna lopettamaan toimintansa lintuinfluenssakriisin vuoksi.
Alan kokemat vaikeudet heijastuvat myös kuntiin.
Esimerkiksi Kaustisella Keski-Pohjanmaalla toimintansa lopetti 20 turkistarhaa ja siksi yhteisöverojen määrä kunnassa laski viime vuonna noin 600 000 eurolla vuoteen 2022 verrattuna.
Nyt kunta pyrkii tasapainoittamaan taloutensa muun muassa säästöohjelmalla ja tuloverojen korottamisella.
Koko maassa kaikkiaan 72 tarhaa lopetti toimintansa. Moni tarhaaja on kuitenkin aloittamassa liiketoimintaa uudelleen.
Myös Kaustisella uskotaan tulevaan.
– Meillä on vahva luottamus siihen, että turkiselinkeino vielä tästä nousee, Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander sanoo.
Nikander arvioi, että osa turkistarhoilla työskennelleistä ihmisistä on jo työllistynyt esimerkiksi lomituspalveluihin tai alueen suuriin investointeihin, kuten Keliberin rakennushankkeeseen.
Eduskuntaan on tulossa käsiteltäväksi kansalaisaloite, joka kieltäisi turkistarhauksen laissa. Minna Nikanderin mukaan suunta on huolestuttava.
– Turkistarhaus on ollut vahva kivijalka kaikissa neljässä pohjalaismaakunnassa. Sen takia lähetimme yhdessä vetoomuksen Suomen hallitukselle viime vuonna, että turkiselinkeinon jatko on turvattava, Nikander sanoo.
Toivoa tuulivoimasta Uudessakaarlepyyssä
Uudessakaarlepyyssä yhteisöverotulot olivat viime vuonna noin 400 000 edellisvuotta pienemmät.
Kaupungissa on runsaasti turkistarhoja, mutta lintuinfluenssan vaikutukset jäivät vain yhden tarhan alasajoon.
Yhteisöverotulojen aukko selittyy alasajetun turkistarhan lisäksi myös monesta muusta yrityksestä, kaupunginjohtaja Thomas Björk sanoo. Hän laskee, että yhteisöverojen näkökulmasta ala on ollut kannattamaton kaupungissa useampien vuosien ajan.
Björk kertoo, että yhteisöveron aukkoa on paikattu muilla veroilla.
Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin, olisi se kova isku Uudellekaarlepyylle, kaupunginjohtaja arvelee. Suomen kunnista juuri Uudessakaarlepyyssä on eniten turkistarhoja.
Yksi kannattava suuntaus kaupungissa voisi olla tuulivoimalat. Niiden vaikutus saattaa olla jatkossa satoja tuhansia euroja yhteisöverotulohin.
Välillinen vaikutus työntekijöihin Evijärvellä
Evijärvellä lintuinfluenssaa todettiin vajaalla kymmenellä turkistarhalla.
Kunnanjohtaja Mikko Huhtala sanoo, että turkistarhojen lopettaminen ei kuitenkaan tehnyt suurta lovea kunnan talouteen.
Yhteisöveroa maksettiin Evijärvellä viime vuonna noin 300 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2022.
– Turkistarhojen lopetus näkyy jonkun verran yhteisöveroissa, mutta jo ennen lintuinfluenssaa meillä on ollut laskeva trendi turkistarhojen määrässä. Suunta on ollut pienenevä joka tapauksessa, Huhtala sanoo.
Turkistarhat ovat kuitenkin työllistäneet runsaasti väkeä, joten niiden lopettamiset ovat näkyneet työttömyyden nousuna sekä esimerkiksi vuokra-asuntomarkkinoilla vapaiden asuntojen määrän kasvuna.
Välillinen merkitys on siis suurempi kuin kunnan kassaan kertyvä raha, Huhtala laskee.
Evijärvellä työttömyysprosentti on pieni ja moni työllistyy esimeriksi metalliteollisuuteen.
Huhtalan mukaan kunnan taloustilanne on tällä hetkellä tasapainoinen, eikä välittömiä säästötoimia tai esimerkiksi tuloveroprosentin kasvua tarvita.