Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa sopimuskaudelle yhteensä kymmenen prosentin palkankorotusta.
Tässä vaiheessa yksityiskohtaisten palkankorotustavoitteiden kertominen julkisuuteen on hyvin poikkeuksellista. Tiukkojen korotustavoitteiden julkituomisen on katsottu voivan haitata neuvotteluja.
Tavoitteena ensimmäiselle sopimusvuodelle on 6 prosenttia. Kuukausipalkkoihin liitot tavoittelevat vähintään 150 euron korotusta.
Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosentin korotus, mikä tarkoittaisi vähintään 100 euron palkankorotusta.
Viime liittokierroksella SAK:n liitot kertoivat epämääräisesti hakevansa neuvotteluissa Saksan teollisuuden korotuksiin vertautuvaa palkkaratkaisua.
Kierroksen päänavaajasopimuksia parhaillaan neuvottelevan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa, että neuvotteluja on käyty nyt pari kuukautta.
Aallon mukaan merkittävää edistymistä neuvotteluissa ei ole tapahtunut.
– Vaikka tekstikysymyksistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, olemme tulleet siihen tulokseen, että tulemme esittämään korotusvaatimukset työnantajille, Aalto sanoo.
Teollisuusliitto neuvottelee parhaillaan teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa. Teknologiateollisuus kertoi vastikään alan heikoista talousnäkymistä.
– Meillä on teollisuudessa yrityksiä joilla menee hyvin ja joilla menee vähemmän hyvin. Emme voi asettaa palkankorotusvaatimuksia parhaan tai huonoimman mukaan. Pyrimme löytämään ratkaisun, joka huomioi kokonaistilanteen. Meidän suurin huolemme kohdistuu kuitenkin siihen, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen, Aalto muotoilee.
Liittopomojen mukaan yhteistyötä on tiivistetty ja toimintamallia muutettu työmarkkinatilanteen muuttumisen vuoksi.
Tällä viitataan hallituksen työelämämuutoksiin ja tapaan, jolla niitä on viety eteenpäin. Ay-liike on pitänyt muutosten kolmikantaista valmistelua näennäisenä ja työnantajia suosivana.
Poikkeuksellisen palkankorotuksia koskevan yhteisen ulostulon taustalla on lisäksi se, että myös työnantajapuoli on tiivistänyt rivejään, toteaa Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
– Työnantajien yhteistyö on tiukentunut vuosi vuodelta, ja niinpä meidänkin pitää tiivistää yhteistyötämme, Rönni-Sällinen toteaa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan työehtosopimusneuvotteluja käydään tällä kertaa poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.
– Palkansaajat ovat ostovoimakuopassa, ja sieltä pitäisi jollain konstilla kiivetä ylös, Eloranta summasi.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Aallon ja Palvelualojen ammattiliiton Rönni-Sällisen lisäksi liittopomoista tavoitteitaan avasivat Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
Euromääräisillä minimikorotustavoitteilla pyrittäneen vastaamaan erityisesti matalapalkkaisten, naisvaltaisten alojen tilanteeseen.
JHL:n puheenjohtaja Ekströmin mukaan inflaation aiheuttaman ostovoiman heikentymisen lisäksi sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat erityisesti naisvaltaisiin aloihin.
– Poliittisten päätösten kautta toteutetaan muutoksia, jotka vaikuttavat jäsentemme arkeen. Esimerkiksi muutokset asumistukeen ja työttömyysturvaan ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin.
Päänavaajasopimuksia sorvataan parhaillaan
Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan kiihkeässä vaiheessa, sillä päänavaajasopimukset ovat pian katkolla.
Neuvottelujen päänavaajina toimivat teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelut. Työntekijöitä neuvottelupöydässä edustaa Teollisuusliitto. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien väliset neuvottelut alkoivat syyskuussa, ja sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa. Kemianteollisuuden sopimuksen voimassaolo päättyy vuodenvaihteessa.
Mikäli sovun aikaansaaminen pitkittyy, se voi viivyttää myös muiden sopimusten syntymistä. Esimerkiksi monet kuljetusalan ja kaupanalan sopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa, ja ahtaajien sopimuksien voimassaolo päättyy helmikuun lopussa.
Huhtikuun lopussa katkolla ovat vuorostaan paljon keskustelua herättäneet kunta-alan sopimukset.
Hallituksen lukuisat työelämämuutokset heijastuvat monin tavoin palkkaneuvotteluihin. Työntekijäpuolen mukaan työnantajat ovat pyrkineet tuomaan pöytään useita hallituksen ajamia muutoksia.