Tänne ei juuri kenelläkään ole asiaa.
Nuorempi rajavartija Heidi Mustonen pysäyttää auton rajapuomin eteen Kuhmossa. Hänen esimiehensä, Vartiuksen rajavartioaseman päällikkö Jouko Kinnunen avaa metallisen puomin ja huolehtii sen kiinni saman tien.
Rajavartioston auto jatkaa matkaa kohti valtakunnan rajaa. Raja-aseman päällikkö ei yleensä ehdi rajavartijan perustehtäviin eli rajaa vartioimaan.
Nyt Kinnunen lähti näyttämään rajavyöhykettä Ylen toimittajalle ja kuvaajalle. Rajavyöhyke on kaistale Suomen ja Venäjän välissä, eikä siellä voi liikkua ilman lupaa.
Kinnunen kertoo, että pidemmän päälle organisaatio ei olisi kestänyt vuosi sitten Vartiuksen raja-asemalla nähtyä välineellistetyn maahantulon jatkumista.
Yhden viikon aikana Vartiukseen saapui Venäjän hybridioperaation takia 200 henkilöä polkupyöriä taluttaen ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Se on paljon raja-asemalle, jonka liikenne on rauhallista Kaakkois-Suomen vilkkaisiin rajanylityspaikkoihin verrattuna.
Rajavartiolaitos oli varautunut siihen, että keväällä tai kesällä maastorajan yli saattaisi tulla Venäjän suunnasta turvapaikkaa hakevia ilman lupaa. Kesä oli kuitenkin rauhallinen, Kainuun rajavartioston alueella luvattomia rajanylityksiä oli vain muutama.
Kainuun rajavartiostolla on valvottavanaan 406 kilometriä itärajaa, se on enemmän kuin muilla vartiostoilla.
Rajatilanne sai haluamaan töihin
Vuosi sitten Venäjän hybridivaikuttamisen eli välineellistetyn maahantulon käynnistyessä Vartiuksen rajalla Heidi Mustonen oli vielä vanhempainvapaalla ja seurasi mediasta tapahtumia.
– Kieltämättä tuli sellainen ulkopuolisuuden tunne. Soitin töihin, että olkaa ihmeessä yhteydessä, jos tarvitsette apua. Ajattelin, että minäkin voisin antaa oman työpanokseni.
Mustonen jäi vielä kotiin, mutta hän ei ollut ainoa kyselijä. Jouko Kinnunen kertoo, että useampi rajavartija otti yhteyttä lomilta ja vapailta, kun tilanne itärajalla alkoi kiihtyä.
Tilanteesta seurannut rajan sulkeminen muutti rajavartijoiden työnkuvaa. Aiemmin työ painottui passintarkastukseen, nyt partiointiin maastossa.
Voi sanoa, että Heidi Mustonen on nähnyt entistä normaalia rajavartijan työtä uransa aikana muutaman kuukauden. Hän aloitti rajavartijana 2019, jonka jälkeen rajaliikennettä on mullistanut koronapandemiakin. Se, mikä on niin sanottu uusi normaali, on hämärän peitossa.
– Kun hain tähän, näkymät olivat erilaiset. Ajatus urapolusta oli, että aloitan rajatarkastajana ja mahdollisesti ylenen valvontapuolelle.
Näin hän ajattelee työurastaan ja tulevaisuudestaan:
Työuran erikoisin viikko
Kun Heidi Mustonen hoiti lasta kotona, hänen esimiehensä Jouko Kinnunen vastasi Vartiuksen raja-asemalla muun työnsä ohessa median kysymyksiin.
Ja kysymyksiä riitti.
– Kyllä se on minun rajamiesurani poikkeuksellisin viikko, minkä olen kokenut. Ja nyt tämä täyssulku: koko tämän ylityspaikan historiassa tämä ajanjakso on poikkeuksellisin tähän mennessä, Kinnunen summaa.
Kinnunen muistelee valmistautumista tilanteeseen:
Mediarallia kesti viikon, kun tiedotusvälineiden mielenkiinto kohdistui Vartiukseen ennen näkemättömällä tavalla. Paikalla kävi myös pääministeri pitämässä tiedotustilaisuuden. Vartiuksen rajanylityspaikka suljettiin valtioneuvoston päätöksellä 23.11.2023.
Tilanteen lauettua Kinnusen olo oli tyhjä. Sen jälkeen oli aika analysoida toimintaa henkilöstön kanssa: huonosti menneitä asioita ei Kinnusen mukaan juuri keksitty.
Esimerkiksi poikkeustilanteen viranomaisyhteistyö oli sujuvaa ja apua löytyi tarvittaessa.
Pidemmän päälle organisaatio ei kuitenkaan olisi hänen mukaansa kestänyt sen mittakaavan toimintaa.
– Organisaatio oli raskas mutta tehokas. Pitkäkestoista toimintaa olisi pitänyt miettiä jo toisella viikolla. Esimerkiksi ylityötunteja tuli paljon.
Kustannuksiakin syntyi, EU myönsikin hiljattain Suomen Rajavartiolaitokselle 16 miljoonaa euroa hätäapurahaa.
Vartiuksen rajanylityspaikan oli määrä avautua kuukauden kuluttua, mutta sitä ei tapahtunut, eikä sellaista ole Kinnusen näköpiirissä hetkeen.
– Minulla on noin viisi vuotta aikaa ennen reserviin siirtymistä. Nähtäväksi jää, mitä sinä aikana ehtii tapahtua.
Rajan avautumiseen kouluttaudutaan
Niin Mustonen kuin Kinnunenkin ovat epävarmoja tulevaisuudesta. Yksi asia on kuitenkin varmaa, töitä heidän alallaan riittää.
Tämän hetken lisäksi kouluttaudutaan myös siihen, että raja joskus avautuu.
– Koulutukseen kuuluu suuressa määrin muun muassa sotilaallisen maanpuolustuksen harjoittelua ja harjoituksia on vähintään samassa rytmissä kuin mitä viime vuosina on ollut, Kinnunen summaa.
Henkilöstöä koulutetaan myös niin sanottuihin älykkäisiin rajoihin, jossa rajanylitystä automatisoidaan.
Täysin hiljaista Vartiuksen rajanylityspaikan lähiteillä ei kuitenkaan ole: alueella kulkee kuorma-autoja rakenteilla olevan itärajan esteaidan luokse. Aita helpottaa tulevaisuudessa rajavartiointia, mutta media ei sinne tällä hetkellä pääse.