Työnantajat ovat ällistyineitä SAK:n ja Teollisuusliiton tänään esittelemistä sopimusneuvottelutavoitteista.
– Tuo vaatimus on järkyttävän korkea, kun tiedämme, mikä on talouden tila Suomessa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
SAK:laiset liitot kertoivat tavoittelevansa yhteensä kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle.
Tavoitteena ensimmäiselle sopimusvuodelle on kuuden prosentin tai vähintään 150 euron korotus kuukausipalkkaan.
Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, joka tarkoittaisi vähintään 100 euron korotusta kuukausipalkkaan.
– Eivät nuo luvut ainakaan reaalimaailmassa ole. Jos katsoo esimerkiksi viime viikolla julkistettuja teknologiateollisuuden toimialan tilannetta ja näkymiä, niin ei tuo kyllä millään tavalla rimmaa siihen, sanoo puolestaan Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi
Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan toimialan odotukset suhdannekäänteestä ovat edelleen siirtyneet. Uusien tilausten arvo jatkaa laskemistaan ja kysyntä heikkenee.
Ostovoiman parantaminen ei riittävä perustelu
Palkansaajat perustelevat palkankorotustavoitettaan pyrkimyksellä kuroa umpeen heikentynyttä ostovoimaa. Perustelu ei saa tukea Etelärannasta.
– Kyllä se aika heikko perustelu on, koska meidän inflaatiohan on painettu Suomessa alle prosenttiin, Häkämies tyrmää.
Hän muistuttaa lisäksi, että tuntuvat palkankorotukset vauhdittaisivat hintojen nousua eli inflaatiota. Se puolestaan heikentäisi palkkojen ostovoimaa.
Ruohoniemen mukaan ostovoima Suomessa kehittynyt yhtä jalkaa eurooppalaisen ostovoimakehityksen kanssa eli ostovoima ei ole enää vuosina 2015–23 heikentynyt.
– Se ei ole sinä aikana heikentynyt, no, ei juuri parantunutkaan, mutta tänä vuonna ostovoima varmasti paranee, koska pelkästään sovitut korotukset ovat kustannusvaikutukseltaan 2,5 prosenttia, ja siihen tulee liukumia vielä päälle.
EK:ssa esimerkiksi kaupan alalla ja raviontola- ja majoitusalalla on tärkeeä, että kuluttajilla riittää ostovoimaa.
– Siinä on kaksi tekijää eli ostovoima ja työllisyys. Jos korotukset olisivat liian korkeita, niin siitä maksetaan kasvavana työttömyytenä
Häkämiehen mukaan ”pitää hakea oikea tasapaino” näiden kahden tekijän välille. Hän korostaa myös, että työn verotusta on pitkällä tähtäimellä alennettava.
Saksan palkat vertailussa
Ruohoniemi muistuttaa, että Saksassa palkankorotukset liikkuvat puolessa SAK:n liittojen tavoittelemasta.
– Eilen Saksassa tuli meidän toimialan sopimus, jossa ensi vuonna palkat nousevat 2,5 ja ja sitten 3,1 prosenttia.
Saksassa palkat saattavat joustaa myös alaspäin ja Ruohoniemi odottaakin, että maan heikot talousnäkymät johtavat siihen, että palkat nousevat sovittua vähemmän.
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtoneuvotteluja on käyty pari kuukautta.
SAK:laisten liittojen yhteinen esiintyminen kertoo myös niiden keskinäisestä koordinaatiosta. Sitä Ruohoniemi pitää myönteisenä.
– Toivottavaa olisi, että kun vientipuolella tehdään päänavaus, muut liitot sitoutuvat siihen niin, etteivät lähde yrittämään sen linjan rikkomista. Siinä mielessä tämä on positiivista.
Palkankorotustavoitteiden kertominen julkisuuteen voi tehdä ammattiliitoille vaikeaksi tinkiä tavoitteesta neuvottelujen kuluessa.
– Se aiheuttaa sitten varmasti pettymyksiä monessa suunnassa, Ruohoniemi ennakoi.
Ammattiliittojen yhteinen esiintyminen ja yhteisten tavoitteiden julkistaminen kertoo Häkämiehen tulkinnan mukaan keskitetyn palkkaratkaisun kaipuusta.
– Nyt pitäisi mennä ihan päinvastaiseen suuntaan ja lisätä joustavuutta yrityskohtaisesti.
13.11. klo 16.16 Artikkelia muokattu: Häkämiehen kommentit lisätty