Osa päättäjistä pettyi Kymenlaakson aluevaltuustoon – ainakin puolet pyrkii silti jatkokaudelle

Ehdokkaiden mielestä työ hyvinvointialueella on vasta alussa.

Nainen kävelee talvitakissa Ratamokeskuksen päivystyksen sisäänkäynnin ohi.
Nykyinen aluevaltuusto valittiin tammikuussa 2022. Se vastaa Kymenlaaksossa sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta että palo- ja pelastustoimesta. Kuvituskuva Kouvolan Ratamokeskuksesta. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
  • Ilona Pesu

Täpärästi yli puolet eli ainakin 30 nykyistä Kymenlaakson aluevaltuutettua aikoo asettua ehdolle tulevissa aluevaaleissa.

Aluevaalit ovat yhtä aikaa kuntavaalien kanssa noin puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 2025.

Aluevaltuutettuja on yhteensä 59. Yle kysyi heidän jatkosuunnitelmistaan viime viikolla, ja kysymykseen vastasi 50 valtuutettua.

Kysymykseen vastasi 50 aluevaltuutettua 59:stä.Lähde: Yle
Ehdolle vai ei? Näin valtuutetut perustelevat
Toimittaja Ilona Pesu tiivistää uutisen 45 sekuntiin.

Luopujat: Pettymystä ja ajankäytön pohdintaa

Valtuustopaikastaan luopuvia valtuutettuja on varmuudella kymmenen.

He perustelevat päätöstään paljolti ajankäytöllä, mutta muutama kertoo myös pettymyksestä aluevaltuuston vaikuttamismahdollisuuksiin.

Luopujiin kuuluu esimerkiksi kouvolalainen SDP:n kansanedustaja Paula Werning. Werningin mukaan aluevaltuuston kokouksiin on ollut vaikea ehtiä, sillä kokouspäiväksi on vakiintunut tiistai kansanedustajien perinteisen maakuntapäivän eli maanantain sijaan.

– Katsoin, että oma panokseni oli tärkeä, kun hyvinvointialueet aloittivat, sanoo Werning.

Esimerkiksi näin luopujat perustelivat:

Työskentelen hyvinvointialueella välitason esimiehenä ja samalla poliitikkona. Se ei yhtälönä ole aina kovin kiitollinen.

Janne Wall, keskusta

Koen riittämättömyyttä.

Piia Kleimola, vasemmisto

Vaikuttamismahdollisuudet olemattomat. Ylemmältä taholta puuttuu ymmärrys, miten pahasti asiat menevät pieleen.

Anja Kivelä, perussuomalaiset

Täytän ensi vuonna 68. Se on sopiva ikä vetäytyä yhteiskunnallisesta toiminnasta pois.

Vesa Parkko, kokoomus

Ehdokkaat: Työ on vasta alussa

Jatkokaudelle pyrkiviä aluevaltuutettuja yhdistää laajalti ajatus siitä, että työ hyvinvointialueilla on vasta pääsemässä käyntiin.

Moni katsoo, että ensimmäisen valtuustokauden oppeja pääsisi toisella kaudella toden teolla hyödyntämään, ja myös hyvinvointialueen päätöksenteossa olisi kehitettävää.

– Hallintosääntö on laskenut monella motivaatiota, sillä se antaa liikaa valtaa aluehallitukselle. Hallintosäännön päivitys on varmasti lääke siihen, että valtuusto- ja lautakuntatyö tulee mielekkäämmäksi, sanoo jatkokautta tavoitteleva Toni Vainikka perussuomalaisista.

Esimerkiksi näin ehdolle lähtevät perustelivat:

Hyvinvointialueet ovat valtava hallinnollinen uudistus, joka ei ole vielä läheskään valmis tai toimiva. Työ on pahasti kesken, ja haluan olla mukana kehittämässä hyvinvointiyhteiskunnan keskeistä palvelusektoria.

Elina Inkeroinen-Lalu, kokoomus

Sain persuista eroamisen jälkeen paljon palautetta, jossa toivottiin, että jatkaisin politiikassa. Ensin oli tarkoitus lopettaa tähän kauteen, mutta viestien määrä yllätti itsenikin.

Mikko Jaanu, kristillisdemokraatit

Työskentelen erikoissairaanhoidossa. Näköalapaikka siihen, mikä toimii ja mitä voi kehittää.

Minna Suomi, sosiaalidemokraatit

Haluan, että täältä reuna-alueeltakin on valtuutettuja.

Riitta Tenkanen-Salmela, keskusta

Vaikea tilanne houkuttaa. Ei siellä hauskoja päätöksiä ole tehtävänä.

Markku Pakkanen, keskusta

Kun päätetään ihmisten arjen asioista, ei ole yhdentekevää, kuka siitä päättää.

Joona Mielonen, vasemmisto

Aluevaltuustossa tarvitaan vihreää ajattelua.

Tommi Iivonen, vihreät

Politiikan tekeminen ei ole sprinttimatka. Vaikka hieman olen ehtinyt pettymäänkin, periksi ei voi antaa.

Elina Ketonen, kokoomus

Moni vielä ehdokkuuttaan pohtiva kertoi puntaroivansa vielä ajankäyttöään.

Ehdokkaat pohtivat esimerkiksi sitä, riittäisikö aluevaltuustotyölle aikaa kuntapolitiikan lisäksi.