Kun itärajan yli alkoi tulla tuntemattomia ihmisiä, epätietoisuus pelotti Kuhmon Vartiuksessa asuvaa Sylvi Pöllästä

Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeminen alkoi tasan vuosi sitten.

Sylvi Pöllänen istuu keinutuolissa villapaidassaan ja hymyilee.
Sylvi Pöllänen asuu Kuhmon Vartiuksen kylällä, josta on matkaa rajanylityspaikalle 10 kilometriä. Kuva: Jarmo Nuotio
  • Kalle Schönberg
  • Maaria Haikola
  • Ville Kinnunen

Tasan vuosi sitten alkoi Suomen ja Venäjällä rajalla poikkeuksellinen ajanjakso. Valtioneuvosto oli päättänyt sulkea itärajan vilkkaimmat raja-asemat henkilöliikenteeltä 18.11.2023. Maahantulo kuitenkin jatkui ja pian kiinni olivat kaikki itärajan raja-asemat.

Kiinni ne ovat pysyneet siitä lähtien lyhyttä avaamiskokeilua lukuun ottamatta.

Samalla päättyi monenlainen arkinenkin yhteiselo kahden valtion – Suomen ja Venäjän – asukkaiden välillä.

Kartta Suomen itärajan raja-asemista, joita on kahdeksan sekä lisäksi Vainikkalan raja-asema junaliikenteelle.
Raja-asemat menivät kiinni yksi toisensa jälkeen. Kuva: Maiju Hakalahti / Yle, Tommi Pylkkö / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Lappeenrannan keskustasta on Nuijamaan raja-asemalle vain 25 kilometriä. Ennen itärajan sulkemista täällä ei voinut välttyä näkemästä venäläisturisteja, jotka toivat kauppoihin ja hotelleihin vuorokaudessa liki miljoona euroa. Lappeenranta oli jopa turisteille tarkoitettujen tax-free-ostosten ykkönen Suomessa.

– Kyllä sillä on vaikutusta elinkeinoelämään, kun miljoonia euroa on pois maakunnan taloudesta vuodessa, sanoo Lappeenrannan joulutorilla vieraillut Sami Jokelainen.

Sami Jokelainen Lappeenrannan joulutorilla.
Lappeenrantalainen Sami Jokelainen olisi valmis kokeilemaan rajan rajoitettua avaamista. ”Raja voitisiin avata esimerkiksi ihmisille, joila on kiinteistöjä täällä tai sukulaissuhteita rajan molemmin puolin”, Jokelainen sanoo. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Vieraita ihmisiä

Kuhmon Vartiuksen kansainvälinen rajanylityspaikka suljettiin kokonaan 23. marraskuuta 2023. Vartiuksessa asuvaa Sylvi Pöllästä alkoi pelottaa.

Elo itänaapurin läheisyydessä oli siihen asti ollut mutkatonta, mutta nyt rajan yli alkoi tulla ihmisiä, joista ei tiennyt, millä asialla he oikeasti ovat. Vartiuksen kylältä on matkaa rajanylityspaikalle 10 kilometriä ja Venäjän Kostamukseen 45 kilometriä.

Kun kysymme Pölläseltä, mikä tuo hänelle turvaa, on vastaus selvä: rajavartiosto. Sieltä hän sai myös apua, kun aluksi rajan kiristynyt tilanne tuli uniin asti.

– Kysyin rajavartijoilta, mitä voisin tehdä, kun minua jonkin verran pelottaa. He vakuuttivat minulle, että he pitävät huolen, ettei rajan yli pääse ketään, joka tekisi meille pahaa.

Videolla Kuhmon Vartiuksessa asuva Sylvi Pöllänen kertoo, millainen hänen pelkonsa on nyt.

Kuhmon Vartiuksessa asuva Sylvi Pöllänen oli rajan sulkeutuessa peloissaan, mutta nyt hänen pelkonsa on hälventynyt.

Antiikkikauppiaalta hävisivät asiakkaat

Lappeenrantalaisen antiikkikauppias Timo Myyryläinen mukaan vanha tavara on käynyt erityisen huonosti kaupaksi sen jälkeen, kun raja suljettiin ja venäläiset poistuivat asiakaskunnasta.

– Melkoinen osa liikevaihdosta on hävinnyt venäläisten poistumisen myötä, Myyryläinen selittää.

Siitä huolimatta hän on vankasti rajasulun takana.

– Jos kerran viranomaiset ovat katsoneet, että raja on syytä sulkea, niin uskon siihen.

Myyryläinen on entinen Supon etsivä, joka oli pitkällä komennuksella Pietarissa 1990-luvulla. Hän suhtautuu luottavaisesti viralliseen selitykseen siitä, että Venäjällä on odottamassa siirtolaisia, jotka voidaan nopeasti päästää rajalle, jos Suomi avaa rajan.

Katso alla olevalta videolta, mitä mieltä Timo Myyryläinen on viranomaisten tiedosta, että Venäjällä odottaa siirtolaisia Suomeen pääsyä.

Toivoa rajan aukeamisestakin on

Kainuussa parinkymmenen kilometrin päässä Vartiuksesta sijaitsee Lentiiran kylätalo, jossa paikallinen kyläyhdistys tarjoaa majoitusta ja pitää lauantaisin piirakkakahvilaa.

Kyläaktiivi Eija Pesonen kertoo, että itärajan kiristynyt turvallisuustilanne on nostanut asiakkaiden kärkeen uuden ryhmän: rajavartijat.

– Aiemmin rajavartijoita ei käynyt juuri ollenkaan, mutta nyt heitä käy viidestä seitsemään partiota joka lauantai aamupalalla tai lounaalla, Pesonen kertoo.

Kuvassa on ryhmä ihmisiä istumassa pöytäryhmien ääressä Lentiiran kylätalossa Kuhmossa. Seinillä on valokuvanäyttely ja kasvijulisteita. Pöydillä valko-siniruudullisia liinoja sekä tuoreita piirakoita. Sisustus on kodikas ja valaistus lämmin.
Lentiiran kylätalon piirakkapuodissa oli viime perjantaina lämmin tunnelma. Nykyään siellä vierailevat säännöllisesti myös rajavartijat. Kuva: Jarmo Nuotio

Pesoselle itselleen on ihan sama, onko raja auki tai ei. Eniten hän on harmissaan Suomessa asuvien venäläisten puolesta.

– Heillä on siellä kodit, ystävät ja sukulaiset. Toivon heidän takiaan, että raja joskus aukeaisi tai kulkeminen muutoin helpottuisi.