Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila pitää lääkäripulaa isona esteenä omalääkärimallin käyttöönotossa.
Satakunnassa perusterveydenhuollon lääkärivakansseista on täytettynä tällä hetkellä 73 prosenttia.
Varhilan tulkinta on, että yleislääketieteen lääkäreitä tarvitaan huomattavasti lisää, jotta malli voisi toimia. Hän sanoo, että Satakunnassa seurataan mielenkiinnolla, minkälaisia kokemuksia muualla tehtävistä kokeiluista saadaan.
– Meille sopii mikä tahansa hyvä malli lääkäreiden saamiseksi, mutta ei vuokra- ja ostopalvelulääkärit, jotka tulevat äärettömän kalliiksi, Varhila sanoo.
Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokeillaan niin sanottua ammatinharjoittajamallia, jossa lääkäri saa nimetyn väestön hoidettavakseen ilman velvollisuutta päivystysvuoroihin.
Hallitus kertoi tiistaina edistävänsä asiaa niin, että omalääkärimalli olisi jo tällä hallituskaudella käytössä useilla hyvinvointialueilla.
Satakunnassa hoitajavetoinen tiimimalli
Varhilan mukaan uusi omalääkärimalli ei kuitenkaan voi olla samanlainen kuin 30 vuoden takainen versio siitä.
– Digitaaliset sotekeskukset ja vastaavat käytännöt muuttavat kokonaisuutta hyvin paljon. Toki otamme vastaan kaikki mallit, jossa potilaan hoito ja sen jatkuvuus voidaan turvata varsinkin moniongelmaisten asiakkaiden kohdalla, Varhila sanoo.
Satakunnassa on kehitetty perusterveydenhuollossa hoitajavetoista tiimimallia. Asiakas voi mallissa ottaa yhteyden tuttuun hoitotiimiin, joka tuntee asiakkaan hoitohistoriaa.
Kirsi Varhilan mukaan se ei eroa kovin paljoa omalääkärimallista.
– Erona on ehkä se, että tässä mallissa hoitaja tekee kaikki ne työt, joita hoitajan kuulukin tehdä. Lääkäri on mukana lääketieteellisen arvion ja diagnoosin tekemisessä.
Varhila sanoo, että mallissa työnjako on selkeä ja hoitajaresurssia käytetään erittäin mielekkäällä tavalla.