Koulu viettää täysin uskonnotonta joulujuhlaa Hämeenlinnassa – opettaja: ”Kohun jälkeen oli helppo tehdä ratkaisu”

Hämeenlinnan yhteiskoulun alaluokkien joulujuhlassa ei ole uskonnollisia symboleja tai jouluevankeliumia. Tilalla on joulupukki, tonttuja, musiikkia ja talvista luontoa.

Hämeenlinnalaiskoulun juhlasta haluttiin sellainen, joka sopii kaikille. Oppilaista tunnelmaa luo etenkin yhdessä juhlaan valmistautuminen.
  • Leena-Kaisa Laakso

Hämeenlinnan yhteiskoulu viettää tänä vuonna alaluokkien joulujuhlaa täysin uskonnottomasti. Juhla sopii kaikille vakaumuksesta riippumatta.

Esimerkiksi jouluevankeliumi ja hengelliset joululaulut on jätetty kokonaan pois. Tilalla on joulupukki, tonttuja, musiikkia ja talvista luontoa.

Aiemmin syksyllä puhuttanut, toisesta hämeenlinnalaiskoulusta noussut kohu uskonnollisesta sisällöstä kaikille sopivassa tapahtumassa on herättänyt keskustelua myös yhteiskoulussa.

– Useana vuonna jo ennen tätä kohua on mietitty, pitäisikö juhlassa olla uskonnollisia piirteitä vai ei. Kohun jälkeen oli helppo tehdä ratkaisu uskonnottomasta juhlasta. Nyt kaikki yhteisön jäsenet voivat osallistua ja seurata juhlan alusta loppuun, toisen luokan opettaja ja koulun juhlavastaava Anni Laaksonen kertoo.

Kuudesluokkalainen Leo kohentaa irtopartaansa ja vastaa puhelimeen. Käynnissä on ensimmäinen harjoitus.

– Teemme joulupukin kuuma linja -tyylisen esityksen. Vastaan lavalla puheluihin. Vielä ei ole vuorosanoja, eli improvisaatiolla mennään, hän nauraa.

Joulupuseroon pukeutunut poika katsoo kameraan.
Joulupukin rooli ei ainakaan vielä aiheuta paineita kuudesluokkalaiselle Leolle. Kuva: Dani Branthin / Yle

Leosta yhteiset juhlat ovat tärkeitä koko koululle.

– Pienemmätkin näkevät isompien roolia ja sitä, että kannattaa uskaltaa kaikkeen tällaiseen.

Tunnelman luo koko koulun osallistuminen järjestelyihin

Oppilaiden mielestä joulujuhlan tunnelma syntyy etenkin yhdessä tekemisestä.

– Tunnelmaa luo koko yhteisö ja se, että juhlaa tekee koko koulu, kuudesluokkalainen Zeynep sanoo ja näyttää korttia, johon on kirjoitettu runo.

Pian hän astuu mikrofonin eteen ja lukee runon. Se kertoo joulusta.

Zeynep on valmistellut esitystä yhdessä luokkakavereidensa kanssa. Oppilaat ovat kirjoittaneet joulu- ja talviteemaisia runoja. Niistä on valittu joitakin luettavaksi.

Nyt häntä jännittää, ainakin vähän.

Juhlat antavat hänestä rohkeutta esiintymiseen ja erilaisten asioiden tekemiseen koulun ulkopuolellakin.

Tyttö pitää kädessään mikrofonia ja seisoo lavalla.
Kuudesluokkalainen Zeynep esittää juhlassa koululaisten itse kirjoittamia runoja. – Sekin on osa tätä juhlaa, että kavereiden kanssa on tehty ja harjoiteltu yhdessä, hän sanoo. Kuva: Dani Branthin / Yle

Juhla, joka sopii kaikille

Koulu valitsi uskonnottoman juhlan, jotta kaikki oppilaat voisivat osallistua siihen. Aiempina vuosina mukana on ollut muun muassa jouluevankeliumi.

– Halusimme järjestää juhlan, jossa kaikki voivat olla paikalla alusta loppuun ja nauttia yhteisestä tunnelmasta. Ohjelma on turvallinen, eikä kenenkään tarvitse miettiä, sopiiko se itselle vai ei, Anni Laaksonen sanoo.

Tämän vuoden juhlassa näkyvät etenkin tontut, joulupukki ja metsäneläimet. Lauluissa kerrotaan talvisesta luonnosta.

Nainen soittaa kosketinsoittimia koulun juhlasalissa.
Opettaja Anni Laaksonen on se, joka katsoo, että juhlan kaikki osat ovat h-hetkenä kunnossa. Hän myös säestää juhlassa. – Päivää ennen joulujuhlaa koko koulu kokoontuu saliin ja lauletaan yhdessä yhteislaulut läpi. Kuva: Dani Branthin / Yle

Laaksonen ei koe, että koulu olisi joutunut luopumaan jostain, kun uskonnolliset elementit jätettiin pois.

Juhlan tunnelma syntyy lasten esityksistä ja osallistumisesta.

– Oppilaiden tekeminen ja heidän onnistumisensa näkeminen on parasta tässä. Itseä herkistää joka kerta kuunnella ja nähdä näitä mahtavia oppilaita.

Käytännön järjestelyt eivät juuri eroa aiemmasta. Esimerkiksi kristillistä symboliikkaa sisältäviä koristeita ei ole aiemminkaan käytetty.

Vanhemmille viestiminen on nyt selkeämpää. Ei tarvitse kysyä, kuka voi osallistua mihinkin, tai järjestää kahta rinnakkaista juhlaa.

Kädessä on korttiin kirjoitettu runo.
Oppilaiden itse kirjoittamat runot ovat tärkeä osa ohjelmaa. Kuva: Dani Branthin / Yle

Lopullinen päätös jää koululle

Opetushallitus on antanut vuonna 2022 kouluille ohjeet yhteisten juhlien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa.

Ohjeet linjaavat muun muassa siitä, että yhteiseen juhlaan voi sisältyä yksittäinen uskonnollinen laulu tai uskonnollinen elementti. Sen, missä raja menee, päättää kuitenkin viime kädessä koulu.