Miljoonat vilistävät silmissä kun tarkastellaan hyvinvointialueen taloutta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on vajaan kahden toimintavuoden aikana kertynyt alijäämää tämän hetken arvion mukaan yhteensä noin 134 miljoonaa euroa. Se kaikki pitäisi kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämä pitää kattaa ylijäämällä.
Aiemmin syksyllä kuusi talousongelmien kanssa painivaa hyvinvointialuetta päätyi valtion tiiviimpään ohjaukseen. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yksi tarkkailuluokalle päätyneistä. Myöhemmin kävi ilmi, että valtionvarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu kaikkia Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tekemiä säästöjä.
Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon vuosien 2025 ja 2026 aikana. Laki kuitenkin velvoittaa kattamaan tähän mennessä kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii huomattavan ylijäämäisiä talousarvioita seuraavalle kahdelle vuodelle.
Takana on jo kaksi talouden tasapainotusohjelmaa, mutta suurin ponnistus on silti vielä edessä, sillä tasapainottamisvelvoitteen tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään uusia kustannussäästöjä. Tilannetta helpottaa valtion rahoituksen merkittävä kasvu vuonna 2025 ja 2026. Ensimmäisenä vuonna rahoitus kasvaa 65 miljoonaa ja toisena vielä 35 miljoonaa euroa.
Keinovalikoima vielä pohdinnassa
Oma Häme on jo kartoittanut mahdollisia keinoja menojen hillitsemiseksi. Niistä päätetään talousarvion yhteydessä. Vielä on kuitenkin auki, mitä keinoja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen haluaa esityksessään nostaa esiin.
Naukkarisen mukaan varsinkin poliklinikkojen osalta esitys tulee vielä tarkentumaan.
– Kyllä kaikkien kannattaa välillä vähän odottaa, että minkä tyyppiseksi se esitys muodostuu.
Jo aiemmin esille on tuotu vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan tehtävät muutokset. Lisäksi pohdinnassa on esimerkiksi omaishoidontuen määrän laskeminen lakisääteiselle tasolle sekä ulkopuolisen kotihoidon palvelutuotannon laajentaminen. Valikoimassa on myös henkilötyövuosien vähentäminen eläköitymisen kautta ja mahdollisesti palvelurakenteita uudistamalla.
Tiedotteessa painotetaan, että talousarvioon vaikuttavat merkittävästi valtion rahoituksen ja lainsäädännön muutokset. Esimerkiksi hoitotakuun leikkaukset ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset lisäävät alueen meno- ja tulopaineita. Myös ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen mahdollinen muutos ja vammaispalvelulain uudistus vaikuttavat hyvinvointialueen talouteen.