Toimitusjohtaja Kimmo Heikka Kemin kehitysyhtiö Digipoliksesta hehkuttaa, että Meri-Lappi on uudelle teollisuudelle hyvin vetovoimainen. Valtteja ovat luonnollisesti esimerkiksi satamat ja Kemissä erityisesti Veitsiluodon tehdasalueelta vapautuneet tilat.
– Parhaillaan on meneillään jonkinlainen buumi, ja parilta yritykseltä viikoittain tulee yhteydenotto. Erityisesti datakeskukset ja vetyteollisuus selvittävät toimintaedellytyksiä ja sijoittumismahdollisuuksia.
Heikka tietää, että vain pieni osa kiinnostuksesta johtaa yritystoimintaan, mutta yhteydenotot kertovat vihreän siirtymän mahdollisuuksista. Suomen talouden tila ja maailmantilanteen epävarmuus tosin pitävät sijoittajat varsin varovaisina.
Monet toiminnan edellytykset ovat Meri-Lapin alueella kunnossa, mutta esimerkiksi sähköinfran pitäisi olla vahvempi. Tähän liittyvät Heikan mukaan Kemin energia- ja vesiyhtiön ja Oulun Energian väliset omistusneuvottelut, jotka ovat olleet vireillä alkuvuodesta alkaen, mutta joista julkisuuteen kerrottiin vasta perjantaina.
Veitsiluoto vilkastuu vähitellen
Stora Enso lakkautti Veitsiluodon paperi- ja sellutehtaan runsaat kolme vuotta sitten. Alueelle jäi Stora Enson saha, ja vähitellen sinne on virinnyt muutakin toimintaa.
Esimerkiksi Kuusakoski oy:n teräksenkierrätyslaitos valmistuu ensi vuonna ja Nordkalk oy laajentaa kalkkiliiketoimintaansa Kemiin. Ensi vuoden alussa Veitsiluotoon sijoittuu jälleen uusi toimija, kun datakeskus Bilt Tek aloittaa toimintansa. Yritys on parhaillaan rekrytoimassa henkilöstöä.
Kierrätystekstiiliyhtiö Infinited Fiber Companyn Veitsiluotoon suunnittelema tehdas odottaa yhä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöstä. Se arvioidaan saatavan viimeistään ensi vuoden alussa.
Investointipäätöstä joudutaan siis vielä odottamaan, ja myös rakentamisaikataulu on auki.
Alustavat tiedustelut tulevat usein nimettömänä
Julkisuudessa on vihjailtu Tornion ja Kemin välisestä kilpailusta yrityksiä tavoiteltaessa. Heikka torjuu väitteen. Kaupungit ja muutkin naapurikunnat tekevät monenlaista yhteistyötä, esimerkiksi järjestävät yhteisiä tilaisuuksia.
Heikan mukaan kilpailua ei oikein edes voi käydä, sillä suuri osa kansainvälisten yritysten ensikontakteista tulee Business Finlandin kautta, eikä kunnissa tai kehitysyhtiöissä ensivaiheessa tiedetä, mistä yrityksestä on kyse.
– Business Finlandista tulee koodinimetty taulukko, jossa tiedustellaan perustietoja esimerkiksi teollisuuskaavasta, vapaista maa-alueista ja satamasta. Jos yritys näiden pohjalta on kiinnostunut paikasta, vasta sitten saamme paikallisesti tiedon, mistä yrityksestä on kyse, Heikka avaa käytäntöä.