Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutetut joutuvat rikkomaan todennäköisesti lakia, päättävät he mitä tahansa.
Jos valtuutetut päättävät karsia hyvinvointialueen palveluita, he voivat rikkoa perustuslakia. Jos he eivät noudata budjetin alijäämän kattamisvelvoitetta, he voivat rikkoa rahoituslakia.
Poliisi pelkää menettävänsä virkansa
Etelä-Karjalan aluevaltuutettu Kalle Saarela (ps.) harkitsee vakavasti jäävänsä pois valtuuston kokouksesta, jos hyvinvointialueen talous on esityslistalla.
– Ei ole tervettä, että (hallitus) laittaa päättäjät tällaiseen tilanteeseen, hän sanoo.
Rikoskomisariona työskentelevän Saarelan kohdalla asiaan vaikuttaa hänen mukaansa myös se, että hänellä on virkansa puolesta nuhteettomuusvelvoite.
– Voinko edes mennä aluevaltuuston kokoukseen, jos päädyn rikkomaan lakia? Voisin ehkä menettää virkamiesoikeuteni, Saarela sanoo.
Enemmän huolta Saarela sanoo kuitenkin kantavansa hyvinvointialueen työntekijöistä, jos he eivät säästöjen takia pysty tekemään työtään kunnolla.
Valtuutetut eivät aio noudattaa säästövelvoitetta
Ylen haastattelemista Etelä-Karjalan aluevaltuutetuista yksikään ei aio kannattaa aluevaltuustossa palvelujen karsimista hyvinvoinnin kustannuksella.
– Absurdia, että joudun päättäjänä pohtimaan, mitä lakia rikon. Tällaista tilannetta ei ole tullut eteen ikinä, noin 30 vuotta politiikassa mukana ollut SDP:n aluevaltuutettu Eeva Arvela sanoo.
Aluevaltuutetut eivät Arvelan mukaan suostu noudattamaan alijäämän kattamisvelvoitetta.
– Emme halua toimia ihmisten turvallisuutta vastaan, se on täysin mahdoton ajatus.
Inhimillisyyden ja palvelujen turvaamisen on oltava etusijalla, sanoo puolestaan kokoomuksen aluevaltuutettu Linda Brandt-Ahde.
– Olen ennemmin valmis rikkomaan rahoituslakia, kuin että joku sairastuu vakavasti tai menettää henkensä palvelujen alasajon takia, Brandt-Ahde sanoo.
Hallituksen aikataulu alijäämien kattamiseksi on Brandt-Ahteen mielestä mahdoton. Toisaalta hän ymmärtää säästötarpeet.
– Politiikassa pitää kuitenkin katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne on ollut rahoituksen osalta kestämätön ja päätöksiä pitää tehdä, Brandt-Ahde sanoo.
Hyvinvointialue suunnittelee kantelun tekemistä
Petteri Orpon (kok.) hallitus velvoittaa, että hyvinvointialueet kattavat alijäämäiset budjettinsa vuoteen 2026 mennessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sopeutustarve on noin 50 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen teettämän selvityksen mukaan se ei pysty kattamaan budjettiaan vaaditussa ajassa ilman, että se vaarantaa lakisääteisten palvelujen saatavuuden.
Esimerkiksi perhe- ja vammaispalveluista tulisi molemmista karsia kymmeniä miljoonia euroja, sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Hyvinvointialue kysyi prosessi- ja rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvaselta lausuntoa asiasta teettämäänsä laillisuusarviota varten.
Tolvasen mukaan on mahdollista, mutta epätodennäköistä, että aluevaltuutettu voi joutua rikosvastuuseen, jos tämä tekee sellaisia palveluja rajoittavia päätöksiä, joiden seurauksena joku voi jopa kuolla.
Hyvinvointialue harkitsee tilanteen vuoksi tekevänsä kantelun oikeuskanslerille, Sally Leskinen kertoo.