Kuntien päätöksenteon ilmapiiri on Suomessa ollut tällä valtuustokaudella parempi kuin kertaakaan vuodesta 2015 lähtien, kertoo Kuntaliiton tuore kysely.
Tulos lisää uskoa siihen, että ensi huhtikuun kuntavaaleihin on aiempaa helpompi löytää ehdokkaita. Päätöksenteon ilmapiiri ja keskustelukulttuuri vaikuttavat nimittäin kyselyn mukaan suuresti ihmisten halukkuuteen lähteä vaaleihin ehdokkaaksi.
Kuntaliitto selvittää paikallispäättäjien ja johtavien viranhaltijoiden mielipiteitä päätöksenteosta aina ennen kuntavaaleja.
Valtuutetuilta kysyttiin myös sitä, asettuvatko nämä ehdolle kevään vaaleissa. Yli puolet vastanneista aikoo ehdokkaaksi, viidennes ei asetu ehdolle ja loput vielä miettivät ratkaisuaan.
Tällä valtuustokaudella yhteistyöhalukkuus on kasvanut erityisesti luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä.
Keskustelukulttuurista puhuminen auttaa
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että tilanteen parantumiseen on vaikuttanut se, että keskustelukulttuurista on puhuttu julkisuudessa paljon.
– Ministeriössä ja Kuntaliitossa on tehty töitä, ja myös Ylen Hyvin sanottu -kampanja on vaikuttanut asiaan, Pekola-Sjöblom toteaa.
Hänen mukaansa kunnissa on myös huomattu, miten haitallista on, jos ”ilmapiiri sakkaa”. Moni kunta on myös luonut pelisääntöjä tai eettisiä ohjeita ilmapiirin parantamiseksi.
Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kaikissa maakunnissa yli puolet vastanneista kuntapäättäjistä suhtautuu myönteisesti eettisiin pelisääntöihin tai vastaaviin. Myönteisesti suhtautuvien osuus vaihtelee Keski-Suomen 57 prosentista Päijät-Hämeen 73 prosenttiin.
Tällä kertaa päättäjiltä kysyttiin arviota myös kuntien ja hyvinvointialueiden ilmapiiristä kuntien asioiden hoidossa. Vastausten perusteella yhteistyössä on paljon parantamisen varaa.
Synkin näkemys yhteistyöhalukkuudesta oli Satakunnassa ja Pohjois-Savossa, valoisin Etelä-Karjalassa. Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa noin viidennes vastaajista piti ilmapiiriä hyvänä.
Mitä pienempi kunta, sitä heikomman arvion ilmapiiri sai. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 28 prosenttia vastaajista piti sitä hyvänä, alle 5 000 asukkaan kunnissa näin arvioi vain 16 prosenttia.