Avviljoga leagis almmiravda lea ivdnái. Dálvemáilmmis oidnojit máŋga čáppa pasteallaivnni: vilgesrukses ja alihastin devdet almmi.
Diibmu lea easkka guokte ja Avvilis juo veiggoda. Go pasteallaivnnit molsašuvvet alit boddun, muohttaga alde čuovggáhallet dego smávva diamánttat.
Velá bottoža avvillaš Outi Portti čáppáša iežas ruovttušilju ja luonddu ivnniid bargobeaivvi maŋŋá. Dán skábmaoidnosii son ii leat gallánan goassige. Skábmaáigái son ii gallán goassige ja dan son láve vuordit guhkes jagi.
– Munnje skábma lea jagi čábbámus ja dehálamos áigodat. Dat lea ráfálaš ja čáppa jagiáigi, dadjá Portti.
Skábma álggii Avvilis juovlamánu álggus, Ohcejogas juo skábmamánu 24. beaivve. Dálkediehtagalágádusa mielde Avvilis beaivváš ihtá fas ođđajagimánu 10. beaivve.
Beazeha bajábealde almmiravddas oidnojit skábman buotlágan ivnnit.
Outi Portti lea máhccan ruoktot Sápmái 15 jagi dassái. Skábma leamašan sutnje álo mearkkašahtti áigi. Juovllaid vuolde riegádan Porttii skábma dárkkuha maid dan, ahte lea áigi váldit gulul, ráfot juovllaide ja dálvái ja lohkat girjjiid.
Šiljus čuvget máŋggaivnnat sesoŋŋačuovggat ja stobus bullet gintalat ja hakso bihpporgáhkuid njálgga hádja.
– Skábma addá munnje erenomáš vuoimmi. Vaikko árga lea seammalágan, de skábmaáigge sáhttá váldit gulul, go geasset juohke sajis dáhpáhuvvá olu. Lottit vizardit ja beaivváš báitá birra jándora, čilge Portti.
Čuovgga mearri váikkuha olbmo dearvvasvuhtii
Skápma áigge beaivváš ii šat badján almmirávdda bajábeallái. Dát albmanus oidno dušše árktalaš guovllus, Suomas Roavvenjárggas davás.
Skábman eananspáppa jorranáksil allána beaivvážis eret guvlui, iige beaivváža čuovga šat oidno poláragierddu davábealde.
Buohkat eai navddáš skábmaáiggis nugo Portti. Ohcejohkalaš doavttir Heidi Eriksen dovdá jagiáiggiid váikkuhusaid olbmuid dearvvasvuhtii. Son diehtá, ahte skábma váikkuha eandalitge olbmuide, geat leat juo nuonddahallan.
– Skábma váikkuha oađđimii. Soaitá leat váiban olles áigge dahje ii oađe ollenge. Giđđat fas Sámis čuovga lassána issoras jođánit, mii váikkuha máŋgga lahkái dearvvasvuhtii, dadjá Eriksen.
Olles eananspáppa álbmotmearis dušše 2 miljovnna olbmo ásset skábmaguovllus, muitala Eriksen. Go čuovgga mearri geahppána, leat das váikkuhusat olbmuid dearvvasvuhtii ja energiijadássái.
– Čuovggas leat njuolga biologalaš váikkuhusat olbmuide. Čuovgagenat váikkuhit olu min goruda doaimmaide. Dat lea moalkás systema. Ovdamearkka dihte justa alit čuovga, man mii oažžut maid šearpmain, váikkuha olu olles dearvvasvuhtii, dadjá Eriksen.
Árgabeaivvi áigetávvaliid ii sáhte čalmmustahttit doarvái. Eriksen movttiidahttá skápmas nuonddahallan olbmuid doallat gitta jándorritmmas, geahččalit lášmmohallat aŋkke vehá ja ohcat dássedeattu eallimii.
Maiddái boradeamis ja sosiála eallimis lea dehálaš atnit fuola. Buot dehálamos lea árpmolašvuohta alcces, deattuha Eriksen.
– Go bissu árgaritmmas ja guldala iežas, dat lea dehálaš. Jos orru, ahte ii veaje bures, ii dalle dárbbaš gáibidit menddo olu alcces, muittuha Eriksen.
Giđđačuovga maid váibadahttá
Go skábma nohká, čuovgga mearri lassána gulul Sámis. Giđđadálvvi čuovga buktá hohppos áiggiid Outi Porttii.
Avvilis beaivečuovga deavdá stobu juo guovvamánu loahpa bealde. Cuoŋu ain lasiha giđđačuovgga fámolašvuođa. Máŋgii das šaddá sutnje garra oaivebávččas.
– Juo giđđat galggašii njuiket fárrui dan energiijai. Galgá dahkat ja mannat, go lea olu čuovga. Lean ain giđđat dáid skábmadovdduid siste ja jurddašan, ahte ii fal vel nogašii, bohkosa Portti.
Doavttir Heidi Eriksen dieđu mielde fáhkkestaga lassánan čuovgamearri soaitá leat maiddái millii hui lossat.
– Dat mokta ii morit seamma fárttain go maid čuovga lassána. Das šaddá álkit áŧestus ja lossa dovdu, muitala Eriksen.
Čuovga seavdnjadasas
Vaikko sevdnjes áigodahkii ovttastahttet dávjá lossa miela ja nuonddahallama, hálida Portti muittuhit maid das, man ivdnái skábma lea Sámis. Dasa davi olbmot leat hárjánan.
Go Outi Portti lohká skábmaáiggis muitaleaddji ođđasiid, susge muittut dolvot fas ránes ja sevdnjes dálvái Mátta-Supmii. Skábma lea goittotge áibbas eará go dušše seavdnjodat.
– Ádden hui bures, mo sevdnjes áigi lea olbmuide maid lossat. Mátta-Suomas dálvi lei muohtaheapme ja dalle lea seavdnjat. Midjiide dat ii leat ollenge seamma. Mátta-Suomas dárbbašit skábmii áibbas ođđa sáni, smiehtada Portti.
Portti ásai Helssegis gávcci jagi. Olles dan áigge olbmot imaštalle, mo davvin olbmot birgejit skábmaáigge, jus dalle ii oidno beaivváš ollenge.
– Helsset dat seavdnjat lea. Midjiide skábma lea nu čáppa buvttes muohttagiin ja guovssahasainis.