Taiteen tekijät osoittavat tänään torstaina Helsingissä mieltä valtion kulttuuriin kohdistamia leikkauksia vastaan. Kulttuurista katoaa ensi vuonna hieman yli 17 miljoonaa euroa, ja säästäminen jatkuu vuonna 2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) leikkaukset ovat vasta alkusoittoa, sillä tilanne on todellisuudessa paljon synkempi kuin mitä valtion säästötoimenpiteet antavat ymmärtää. Kunnilla on suurempi vastuu kulttuurin rahoituksesta kuin valtiolla, ja kuntien talousennusteet näyttävät Kuntaliiton mukaan huolestuttavilta.
– Kuntien talouden näkymä on merkittävästi heikentynyt, ja kunnat rahoittavat kulttuuritoimea enemmän ja laajemmin kuin valtio, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta toteaa.
Kunnat rahoittivat kirjasto- ja kulttuuripalveluja yhteensä lähes miljardilla eurolla vuonna 2023. Siitä kulttuuri nielaisi 580 miljoonaa. Summasta vain noin kaksikymmentä prosenttia rahoitettiin valtionosuudella (VOS). Kuntien rahoituksen määrä todennäköisesti pienenee lähitulevaisuudessa, ja tilanne koskee myös kasvukeskuksia muuttotappiokuntien lisäksi.
– Poikkeuksellista tässä on se, että entistä suuremmat kaupungit, maakuntakeskukset ja jopa yliopistokaupungit ovat taloudellisesti heikossa tilanteessa.
Esimerkiksi Turun kaupunki aloitti jo toiset yt-neuvottelut, ja Jyväskylän ja Kuopion kaupungit saivat puolestaan omansa päätökseen marraskuussa.
– Isot kaupungit ovat tällä hetkellä taloudellisesti tosi haastavassa tilanteessa, ja se välittyy automaattisesti myös kulttuurin resursseihin.
Lähes kaikilla Suomen kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista on oma teatteri, museo ja orkesteri. Kaupungit rahoittavat omilla verotuloillaan keskimäärin seitsemänkymmentä prosenttia taidelaitosten menoista.
Moni kaupunki rahoittaa lisäksi kulttuurikeskuksia ja taidetapahtumia sekä tukee yksittäisiä taiteilijoita ja ryhmiä apurahoin.
– Siinä vaiheessa, kun kunta sopeuttaa talouttaan, mikään toimiala ei ole automaattisesti turvassa säästöiltä.
Lehtonen muistuttaa, että kunnat tarkastelevat talouttaan kokonaisuutena.
Kuntien taloudellinen ahdinko johtuu hänen mukaansa muun muassa kuntien velvoitteiden lisääntymisestä, sote-uudistuksesta ja talouden taantumasta.
Valtion ensi vuoden leikkaukset näkyvät jo kolmessa kaupungissa.
Tampereen Teatteri, Hämeenlinnan Teatteri ja Mikkelin Teatteri aloittivat hiljattain muutosneuvottelut. Vuoden 2025 leikkaukset kohdistuvat erityisesti Suomeen laajaan teatteriverkostoon ja sitä kautta freelancer-taiteilijoihin, sillä teatteritalot ovat merkittäviä freelancereiden työllistäjiä.
Valtion leikkaukset näkyvät todennäköisesti myöhemmin myös Suomen laajassa ammattiorkesterien verkostossa.