Talven liukastumisonnettomuuksista aiheutuu vuosittain noin 1,4 miljardin euron kulut ja paljon harmia liukastujille. Äänekoski päätti jatkaa liukastumisten ehkäisyä ämpäritaktiikalla. Kaupunki jakaa ilmaista hiekkaa, kunhan noutajalla on oma lapio ja ämpäri.
Vs. tekninen isännöitsijä Katri Miinalainen kertoo, että kaupunki haluaa laajentaa hyväksi havaittua perinnettä.
– Kuntalaisten toiveesta hiekkaa jaetaan nyt neljässä paikassa.
Aikaisemmin hiekkaa on jaettu vain Sahara-lempinimen saaneella keskustan monitoimiaukiolla. Nyt hiekkakasat ovat ilmestyneet Suolahden Koulukadulle, Konginkankaan torille ja Sumiaisten torille entisen kaupan luokse.
Saharan hiekkakasa keskustassa näyttää tummalta iglulta, jossa on verrattain suuri suuaukko. Se on syntynyt lapioimalla.
– Näyttää siltä, että samantien, kun kasa on tähän Saharaan tullut, niin joku on käynyt siitä jo lapioimassa itselleen, arvioi Miinalainen.
Kaupungilla on myös muita hiekkakasoja, mutta niistä hiekkaa saavat hakea vain työkoneet.
Katso videolta, millaisesta iglusta soraa kaivetaan:
Jyväskylä ei lämmennyt ilmaishiekalle
Myös Jyväskylässä on tänä syksynä pohdittu ilmaisen hiekoitussepelin jakamista kaupunkilaisille.
22 kaupunginvaltuutettua teki asiasta valtuustoaloitteen, mutta marraskuun kaupunginvaltuustossa se ei saanut riittävää kannatusta.
Vuonna 2009 Jyväskylän katuverkossa oli haastavissa paikoissa 111 laatikkoa, joista sai omatoimisesti levittää hiekkaa sutivien renkaiden alle. Ongelma ilmeni, kun laatikoista vietiin hiekkaa omiin tarkoituksiin.
Viimeiset hiekoituslaatikot poistuivat Jyväskylän katuverkosta kaksi vuotta sitten, ja ne korvattiin hiekoituslaitteilla. Kaupungin mukaan hiekoituslaatikoiden täytön ja kunnossapidon kustannukset eivät missään vaiheessa vastanneet niistä saatua hyötyä kadunpidon näkökulmasta.
Viime talvikaudella Jyväskylän katuverkkoon hupeni 600 kuorma-autollista sepeliä, ja sen yhteishinta oli noin 120 000 euroa. Kaupungin laskelmien mukaan ilmaisjakelu olisi nostanut kustannuksia huomattavasti. Rahaa olisi palanut myös jakelupaikkojen ylläpitoon ja asiakaspalveluun.
Lisäksi Jyväskylässä arvioitiin, että olisi mahdotonta valvoa, ohjautuuko hiekka liukkaudentorjuntaan oikeille katu- ja piha-alueille.