Rasistisen ja fasistisen sinimustan liikkeen (SML) lukupiiriä vastaan osoitettiin mieltä keskustakirjasto Oodissa Helsingissä alkuiltapäivästä.
Mielenosoittajat huusivat muun muassa iskulauseita ”Helsinki ilman natseja” ja ”äärioikeisto tappaa”.
Lukupiirin osallistujat pyrkivät jatkamaan lukupiiriään mielenosoittajista huolimatta.
Iskulauseiden lisäksi mielenosoittajat ovat muun muassa näyttäneet rauhanmerkkejä, rummuttaneet kirjahyllyjä ja pitäneet kirjoja ylhäällä.
He kantoivat mukanaan muun muassa Hannah Arendtin teosta Totalitarismin synty.
Paikalla olevan Ylen toimittajan mukaan kirjaston sisällä oli ainakin ainakin kymmenen poliisia mielenosoituksen aikana.
Muutamia aggressiivisesti käyttäytyviä ihmisiä poistettiin paikalta mielenilmauksen aikana vartijoiden toimesta. Ylen tietojen mukaan heistä ainakin yksi oli mielenosoittaja.
Ylen toimittajan mukaan Sinimustan liikkeen jäseniä oli paikalla noin 50 ja mielenosoittajia moninkertainen määrä. Vartijat arvioivat, että ihmisiä on kirjaston sisällä noin 400–500.
Noin kello 13.15 Sinimustan liikkeen jäsenet päättivät lukupiirinsä ja lähtivät paikalta.
Kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara pyysi vastamielenosoittajia rauhoittumaan ja lopettamaan iskulauseet.
Kirjastonjohtaja: Meni sirkukseksi
Puoli kahden aikaan tilanne Oodissa alkoi jo olla ohi.
– Kyllähän tämä vähän sirkukseksi meni, Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara kertoo Ylelle.
Mielenosoitus oli voimakasta, mutta väkivallalta vältyttiin, Soininvaara toteaa.
Hän neuvotteli molempien osapuolten kanssa tapahtumien aikana.
– Ei voi kyllä sanoa, että kummankaan kanssa olisi sujunut hyvässä hengessä. Ei siellä kummallakaan ollut ymmärtämistä.
Rajat löydettävä
Eri puolella kirjastoa oli tapahtuman aikaan useita lukupiirejä, jotka olivat rauhanomaisia. Mielenosoitus ei ollut lukupiiri.
Soininvaara kertoo ymmärtävänsä mielenosoittajien kannan, mutta toivoo silti, että tilanne jäi ainutkertaiseksi.
– Joukkomielenilmaiseminen kirjaston rauhallisessa tilassa ei ole järjestyssääntöjen mukaista.
Soininvaaran mukaan kirjasto on yhtäältä sananvapautta, toisaalta yhdenvertaisuutta edistävä taho. Joskus nämä arvot ovat vastakkain.
– Meidän täytyy löytää ne rajat, joissa kaikilla on hyvä olla ja kaikki pystyvät keskustelemaan. Ilman, että edistetään esimerkiksi rasistista liikettä.