Nykyajan hittituotteen eli puhtaan sähkön kysyntä on kovassa kasvussa, ennustaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.
– Suomen sähkönkulutukselle ennustetaan tosi voimakasta kasvua. Sähkönkulutus voi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä eli 10 vuoden sisällä, sanoo Fingridin strategisen verkkosuunnitteluyksikön päällikkö Mikko Heikkilä.
Sähkön kysyntää kasvattaa etenkin teollisuus.
– Teollisuuden eri alojen lisäksi myös esimerkiksi kaukolämmön tuotanto sähköistyy. Jopa kolmannes Suomen kaukolämmöistä tuotetaan pitkällä aikavälillä sähkön avulla. Kulutusta lisäävät myös sähköautot, mutta kokonaisuutena niiden osuus kasvusta on yllättävän pieni.
Teollisuuden sähkönkulutus kasvaa muun muassa datakeskusten perustamisten, vedyn- ja sähköpolttoaineiden tuotannon, akkujen valmistuksen sekä kaukolämmön sähkökattiloiden myötä.
– Suomi saa kilpailuetua puhtaan sähkön tuotannosta, ja vahvasta sähköverkosta. Nämä tekijät houkuttavat teollisia investointeja.
Kulutuksen kasvu lisää tuotantoa
Uhkaa sähköenergian riittävyyden suhteen ei silti Heikkilän mukaan ole.
– Ei ole tällaista riskiä olemassa, sillä Suomessa on hyvät edellytykset lisätä puhtaan sähkön tuotantoa.
Näin siksi, että viime vuosina lisääntynyt tuulisähkön tuotanto, joka siis houkuttaa nyt investointeja, kannustaa lisäämään sähkön tuotantoa entisestään kysynnän tahtiin.
– Sähkön tuotannon kaksinkertaistuminen nykytasosta kymmenen vuoden aikana on täysin mahdollista, hän sanoo.
Suomen vahvuus on etenkin maatuulivoimassa.
– Maatuulivoimaa Suomi pystyy tuottamaan ja rakentamaan huomattavasti kilpailijamaita halvemmalla. Siinä on myös valtava kasvupotentiaali, koska Suomi on iso maa. Pidemmällä tulevaisuudessa myös merituulivoima tulee mahdollisesti esittämään tärkeää roolia, Heikkilä sanoo.
Fingridin ennusteen mukaan tuulivoiman osuus kokonaistuotannosta olisi noin 45 prosenttia vuonna 2030 ja 55 prosenttia vuonna 2035.
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti on myös kasvanut katoille asennettavien aurinkopaneelien myötä. Tästä eteenpäin aurinkosähkön tuotannon arvioidaan kasvavan merkittävästi suurissa aurinkopuistoissa.
Ydinvoiman kasvussa on puolestaan otettu huomioon suunnitellut tehonkorotukset.
”Sähkön hintanäkymä lupaava”
Valtaosa uudesta sähköntuotannosta perustuu siis sääriippuvaan sähköntuotantoon. Moni kuitenkin pitää toistuvia äärihintoja ongelmallisina.
– Teollisuuden energiantarve on perinteisesti ollut vakaata. Kehitys edellyttääkin kulutusjouston, säätövoiman sekä energian varastointikapasiteetin merkittävää lisäystä Suomessa, Heikkilä sanoo.
Uutta energian varastointikapasiteettia voidaan saada esimerkiksi pumppuvoimaloista, akkuvoimalaitoksista, kasvavasta sähköisestä liikenteestä, lämpövarastoista sekä vedyn ja synteettisten polttoaineiden varastoinnista.
Hintavaihteluista niilläkään ei silti eroon päästä. Pikemminkin ajatus on hyödyntää hintavaihteluja, ja niin sanotusti ”ladata akkuja”, kun sähkön hinta on matalalla.
Mutta onko, tuulivoiman kasvusta huolimatta, olemassa vaara, että sähkön hintataso hivuttautuisi lisääntyvän kysynnän takia nykyistä selvästi korkeammalle tasolle?
– Riski siihen on erittäin pieni, koska Suomessa on mahdollista rakentaa uutta sähkötuotantoa, ja meillä on tosi paljon hankkeita viritteillä. Lisäksi meillä on hyvät rajasiirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon. Suomen hintanäkymä pitkällä aikavälillä on erittäin lupaava, Heikkilä sanoo.