Sonnin silmä lähikuvassa.
Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen on valvontajärjestelmä, mutta sekään ei ole aukoton. Kuvan sonnin tilalla asiat ovat kunnossa. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Eläimet

Tällaisia ovat maatilojen eläinsuojelu­rikokset

Suomessa paljastuu vuosittain useita tapauksia, joissa tuotantoeläimet joutuvat kärsimään, koska niitä ei hoideta kunnolla.

Teksti:Tanja Heikkonen
Teksti:Ville Kinnunen
Teksti:Sanna Kähkönen
Kuvat ja videot:Timo Sihvonen
Tekstin editointi:Antti Heikinmatti

Maatiloilta paljastuu vuosittain useita eläinsuojelurikoksia, joissa eläimet joutuvat kärsimään pitkään.

Lihanjalostajien mukaan heidän omien menetelmiensä ja viranomaisten valvontajärjestelmän pitäisi estää tällaiset tapaukset. Kävimme läpi eläinsuojelurikoksia, jotka osoittavat, että järjestelmä ei ole aukoton.

Tässä jutussa kerromme millaisia tapaukset ovat ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, että niitä ei ole voitu estää.

Jutussa näytämme myös viranomaisilta saatuja kuvia maatiloilta. Kuvat voivat järkyttää herkimpiä.

Valtaosalla asiat ovat kunnossa

Suomessa oli vuonna 2023 kaikkiaan 2 830 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta maatilaa. Näistä nautojen teuraskasvatukseen on erikoistunut 1 140 tilaa, emolehmätuotantoon 1 590 tilaa ja vasikkakasvatukseen noin 100 tilaa.

Kävimme läpi 2020-luvun aikana oikeudessa käyneet eläinsuojelurikokset, jotka liittyivät maatiloihin. Käsittelemme jutussa tapauksia, joissa on kyse on nautatiloista. Tapauksia oli kaikkiaan noin 40. Ylivoimainen enemmistö tiloista hoitaa siis asiat pykälien mukaan.

Tässä jutussa keskitytään rikostapauksiin. Eläinten hyvinvointia valvotaan myös otantatarkastusten avulla. Laiminlyöntejä paljastuu myös silloin, kun tarkastus tehdään tilaan kohdistuvan epäilyn vuoksi.

Eläinsuojelurikosepäilyn kohteeksi joutuneilla tiloilla oli perustavanlaatuisia ongelmia eläinten hyvinvoinnissa: laiminlyöntejä eläinten terveydestä, tilojen kunnosta tai riittävästä ravinnosta huolehtimisessa.

Jutun sitaatit ovat otteita tapauksiin liittyvistä oikeuden asiakirjoista.

Helmikuussa tarkastuksella todettiin, että vanhan navetan ryhmäkarsinassa oli kolme laihaa, huonosti kasvaneen näköistä nuorkarjavasikkaa, joiden koko vastasi 4–5 kuukauden ikää, mutta vasikat olivat noin 16 kuukauden ikäisiä. Eläimillä oli likaista vettä tarjolla ja karsinan toinen puoli oli täynnä jäätynyttä lantaa.

Yllä kuvatussa tapauksessa hovioikeus on lieventänyt rikoksen törkeästä eläinsuojelurikoksesta eläinsuojelurikokseksi. Tuomiossa todettiin eläinten hoidon laiminlyöntien aiheuttaneen kärsimystä, kipua ja tuskaa.

Valvonta on hidasta

Lähes joka kolmas tapaus on kestänyt yli vuoden ajan. Yleensä tapauksissa on tehty useita eläinsuojelutarkastuksia ennen kuin viranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin.

Esimerkki tästä on Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käsittelemä tapaus, joka kesti kaikkiaan 3,5 vuotta. Seitsemän eläinsuojelutarkastuksen jälkeen viranomainen aloitti kiiretoimet.

Syyttäjän mukaan omistajat olivat muun muassa pitäneet ympärivuorokautisesti ulkona hiehoja ja vasikkaa ilman mitään säänsuojaa sekä syöttäneet naudoille niiden terveyttä vaarantavaa soraista rehua. Käräjäoikeus katsoi teon eläinsuojelurikokseksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Nuorkarjalle ja vasikoille aiheutui tarpeetonta kärsimystä ainakin nälästä, janosta, nestehukasta, kitukasvuisuudesta ja alipainoisuudesta, ahtaudesta, likaisuudesta, kuumuudesta, pimeydestä ja siitä, että liian nuoria eläimiä astuttiin.

Tässä tapauksessa vastaajia syytettiin siitä, että he jättivät 268 nautaa ilman tarpeellista hoitoa ja ravintoa sekä kohtelivat niitä eläinsuojelulain vastaisesti, aiheuttaen eläimille tarpeetonta kärsimystä.

Karja jouduttiin eläinsuojelulain nojalla kiireellisenä turvaamistoimena teurastamaan enemmän kärsimyksen välttämiseksi. Epäillyt tuomittiin törkeästä eläinsuojelurikoksesta sekä ympäristön turmelemisesta.

Kuvagalleriasta näet, millaisissa oloissa naudat voivat joutua elämään, kun niiden hoito laiminlyödään.

Kuvassa on kaksi laihaa sonnia, jotka laiduntavat vihreällä niityllä metsän reunalla.
Lehmä tutkii lattialla olevaa astiaa.
Sonni seisoo likaisessa navetassa, jossa lattia on peittynyt lietteeseen.
Sonnit seisoskelevat lannassa.

Lihatalot nojaavat tuotantosopimuksiin

Kolme suurinta lihanjalostajaa Atria, HK Scan ja Snellman kertovat, että heillä on toimivat menetelmät tuotantoeläinten hyvinvoinnin seurantaan.

Kyse on esimerkiksi tuotantosopimuksesta tilan ja lihatalon välillä. Sen ehtojen rikkominen voi johtaa sopimuksen irtisanomiseen. Puutteita toki korjataan myös yhdessä tilan kanssa, sanoo Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva.

– Jos tilalla ei ole edellytyksiä asioiden korjaamiseen, Atria sanoo irti tuotantosopimuksen.

Hervan mukaan Atria irtisanoo vuosittain 10–20 tuotantosopimusta havaitsemiensa epäkohtien vuoksi.

Grafiikasta näet, missä kaikissa vaiheissa lihaksi kasvatettava nauta kohtaa ihmisen elämänsä aikana:

Snellman edellyttää, että sen sopimustilat kuuluvat lihakarjojen seurannan Naseva-rekisteriin. Järjestelmään kuuluville tiloille kuuluu vähintään yksi eläinlääkärin terveydenhuoltokäynti vuodessa.

Suurin lihatalo Atria ei edellytä kuulumista Nasevan piiriin, mutta järjestelmään kuuluvat tilat saavat lihastaan paremman hinnan. Atria edellyttää eläinlääkärin Naseva-käyntiä vuoden välein niiltä tiloilta, joille se toimittaa vasikoita.

95 prosenttia Atrian tuottajista on Naseva-rekisterissä.

Jos teurastamolle saapuu laihoja tai kaltoin kohdeltuja eläimiä, eläimet tarkastavalla eläinlääkärillä on velvollisuus tehdä asiasta ilmoitus aluehallintovirastolle.

Sonni kuopii turvetta aitauksessa.
Kaikki lihanjalostajat kertovat tekevänsä yhteistyötä viranomaisten kanssa ilmi tulleiden rikosepäilyjen selvittämiseksi. Tämä eläin ei liity jutun rikostapauksiin. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Aukoton valvonta on ”täysi utopia”

Jos järjestelmä toimii, miksi eläinsuojelurikoksia kuitenkin tapahtuu?

Pohjois-Suomen läänineläinlääkäri Anne Woivalinin mukaan valvontaa ei voi rakentaa täysin aukottomaksi, sillä siihen eivät riitä kenenkään resurssit. Eläinlääkärien työssä on muutakin kuin tilojen valvonta.

– Ei ole mitenkään realistinen ajatus, että praktikot jättäisivät kaikki potilaat hoitamatta ja vain valvoisivat. Täysi utopia, Woivalin sanoo.

Kainuun valvontaeläinlääkäri Aila Rauatmaa myöntää, että asiat voivat kärjistyä ja ongelmat pahentua hyvin pitkään, ennen kuin ne nousevat esiin.

– Enemmän tai vähemmän asiat voivat lipua huonoon suuntaan vaikka vuosikausia, ennen kuin ne menevät todella huonoksi.

Valvontaeläinlääkäri Aila Rauatmaan mukaan ongelmiin joutunut tilallinen usein turtuu ja siksi vaikeudet voivat kasvaa ylitsemättömiksi. Video: Timo Sihvonen / Yle

Usein eläinsuojelurikosten taustalla onkin Rauatmaan mukaan esimerkiksi maatilayrittäjän henkilökohtaisia vaikeuksia, kuten taloudellisia tai mielenterveyden ongelmia.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.

31.1. kello 14.40 Juttua muokattu. Lisättiin tieto siitä, että eläinten hyvinvointia valvotaan myös muun muassa otantatarkastuksilla.