Etelä-Karjalan aluevaltuustolle ei aiheudu välittömiä jälkiseuraamuksia lakia rikkovan päätöksen vuoksi.
Eilen tiistaina aluevaltuusto päätti rikkoa lakia. Valtuusto nimittäin päätti, että se kattaa hyvinvointialueen 128 miljoonan euron alijäämän vuoteen 2028 mennessä. Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti tämä kuitenkin pitäisi tehdä jo vuoteen 2026 mennessä.
Aluevaltuusto oli pattitilanteessa. Jos se olisi päättänyt toimia rahoituslain mukaisesti, olisi se silloin mahdollisesti rikkonut perustuslakia. Säästöt olisivat olleet tällöin niin suuret, ettei hyvinvointialue olisi kyennyt järjestämään lakisääteisiä palveluita riittävästi.
Kaksi poliisina työskentelevää valtuutettua poistui päätöksenteon ajaksi kokouksesta. He eivät halunneet tehdä ammattinsa vuoksi lainvastaista päätöstä. Useat valtuutetut kokivat lainvastaisen päätöksenteon kohtuuttomaksi, ja asia puhuttikin kokouksessa.
Alueet saavat päättää itse
Sosiaali- ja terveyshuollon ohjausosaston päällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä rauhoittelee valtuutettuja:
– Tästä ei välittömästi seuraa yhtään mitään.
Valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen korostaa, etteivät ministeriöt ole laillisuusvalvojia. Heille asian laillisuuden arviointi ei siis kuulu.
Osa muistakin Suomen hyvinvointialueista on päätymässä Etelä-Karjalan kanssa samaan ratkaisuun.
Jos kävisi niin, että lakisääteiset palvelut oikeasti vaarantuisivat talouden tasapainottamisen vuoksi, ministeriö voi antaa alueille lisärahoitusta.
– Huojennan sitä keskustelua, jota valtuustossa käydään. Tilanteesta oli hieman turhan voimakasta sanankäyntiä, Ahonen kommentoi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle ei aiheudu heti seurauksia siitä, että se päätti tietoisesti rikkoa lakia. Kerromme minuutissa, mistä asiassa on kyse:
Ei sivuuteta kuitenkaan
Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa, että laillisuusvalvojat tekevät lopulta päätöksen siitä, onko Etelä-Karjalan valtuuston päätös ongelmallinen.
Hyvinvointialueen toimia valvovat esimerkiksi aluehallintovirasto ja Valvira.
– Talouden tarkastukseen taas liittyy omat tilintarkastajansa sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto, jolla on tarkastusmahdollisuus alueen taloudenpitoon, Hakari kertoo.
Hakari voi vain arvailla, millaisiin toimiin laillisuusvalvojat aikovat päätöksen takia lähteä. Hän uskoo, että tapaus tulee vähintään herättämään keskustelua ihmisten keskuudessa.
– Ei voi varmana sanoa, ettei asiaa käsiteltäisi tarkastuskertomuksissa ja tilintarkastajien lausunnoissa. Tästä voi tulla joitain huomautuksia.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on kannellut oikeuskanslerille sote-säästöjen aikataulusta.
Lopputulos voikin ollakin se, että laillisuusvalvojat näkevät Etelä-Karjalan päättäjien tehneen voitavansa kyseisessä tilanteessa.
– Sen puitteissa alue voi saada asiasta vastuuvapauden, Hakari arvioi.