On vuosi 2004. Seppo on päässyt eläkkeelle, ja kuten oikean suomalaisen miehen täytyy, hän suuntaa mökille auton peräkontti täynnä kaljaa, röökiä ja makkaraa.
Perillä alkavat ongelmat. Kuolettavan vaarallinen ampiaispesä aiheuttaa harmia, ja mökin avainkin on hukassa.
Saako Seppo koskaan makkaroita grilliin ja venettä vesille?
Näistä lähtökohdista käynnistyy jyväskyläläisen Ranela Gamesin Finnish Cottage Simulator. Viitisentoista euroa maksava peli on keikkunut pelikauppa Steamissa Suomen myydyimpien joukossa marraskuun julkaisusta lähtien.
Pelin luojat Veeti Kurkela, Juha Palo-oja ja Patrick Kurola kertovat, että peliä on myyty jo 20 000 kappaletta.
– Eihän me ajateltu yhtään, että tulisi näin valtava suosio, Juha Palo-oja sanoo.
Tavallisen suomalaisen mökkielämän hiukan humoristista simulaatiota on seurattu myös striimauspalvelu Twitchissä, jossa parhaimmillaan 25 000 ihmistä on katsonut yhtä aikaa halonhakkuun ja tikanheiton täyteistä peliä.
– Kyllä se iso yllätys oli, kun nähtiin katsojamäärät, Kurola sanoo.
Kengännauhabudjetti
Kolmikko on käyttänyt pelin tekemiseen tuhansia tunteja viimeisen parin vuoden aikana. Rahaa on mennyt vain arviolta tuhat euroa. Kaikki pelissä on kolmikon käsialaa, myös äänet, jotka on nauhoitettu ”studiossa”, joka on vain eristetty pahvilaatikko keittiönpöydällä.
Kysyttäessä mikä sai käyttämään valtavan määrän aikaa peliin, jonka suosiosta ei ollut mitään takeita, Palo-oja antaa kiitokset Kurkelalle.
– Ei tästä olisi mitään tullut ilman Veetiä.
Alkuperäinen idea tuli Palo-ojalta, mutta Kurkela alkoi ensimmäisenä harrastusmielessä kehittää peliä testailemalla, miten soutaminen toimisi. Lopulta kolmikko päätti tehdä oikean pelin.
Lopputulos on kaunis, virtuaalinen mökkimaisema, jossa pappatunturi pärisee, sauna lämpiää ja huussin tyhjentäminen odottaa. Pelin kehitys jatkuu yhä ja uusia aktiviteetteja suunnitellaan, esimerkiksi pelin sisäisiä korttipelejä.
– Saunan lämmitys on suosikkiosani, se on mukavan tunnelmallinen pelissä, Kurola sanoo.
Kotikylä inspiroi
Mökkimaisema on inspiroitunut kolmikon kotikylän Rantsilan vieressä olevan Mankilajärven maisemista. Myös pelifirman nimi Ranela on peräisin kolmikon kotikylälle antamasta lempinimestä, vaikka firman pääkonttori sijaitseekin opiskelija-asunnossa Jyväskylässä.
Finnish Cottage Simulator on monessa mielessä osa perin suomalaista ilmiötä, jossa hiukan kankeat, mutta hauskat simulaattorit keräävät yllättävän suosion.
Edellisvuosien yllätyshittejä ovat olleet esimerkiksi Finnish Army Simulator, jossa pelataan intissä olemista ja My Summer Car, jossa laitetaan kesäautoa suomalaisessa maaseutumaisemassa.
Jotain inspiraatiota muista suomipeleistä on saatu.
– Ainakin niistä nähtiin, että tällaisista suomalaisista peleistä tykätään, kun ne on yleensä vähän erilaisia, Kurkela sanoo.
Oma kieli on suomipelien salaisuus
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander on tutkinut ilmiötä.
– Suomessahan on aina ollut tällainen vahva demoskene, jossa on aina tehty vähän kokeellista kamaa.
Samanlaisia vinksahtaneita parin kaverin keskenään suunnittelemia pelejä on siis Suomessa aina tehty.
Wallianderin mielestä muutoksen on tehnytkin itse pelikaupan murros. Verkkokaupat ja keskeneräisten pelien myynnin mahdollistava early access -julkaisumalli ovat tehneet levittämisestä helpompaa kuin koskaan. Kuka tahansa voi tehdä pelin ja laittaa sen puolivalmiina myyntiin, mikä mahdollistaa yllättävien hittien synnyn.
Suomi-simulaattorit ovat menestyneet pienimuotoisesti myös maailmalla, eikä kotikutoinen huumori ja vain suomalaisille täysin aukeavat vitsit ole menestykselle este, pikemminkin päinvastoin, uskoo Walliander.
– Eksoottisuus on valtava etu. On oma kieli ja sitä suomalaiset pelit käyttävät häpeilemättä hyväkseen, vaikka rallienglantia ennen hävettiin.
Suomalaisen pelin suosion avain onkin Wallianderin mukaan hyvin samanlainen kuin Kaurismäen elokuvissa. Ylpeys suomalaisista juurista, joka ei samalla tunnu nurkkakuntaiselta patriotismilta.