Sellissä on työpöytä, kaappi ja kapea sänky. Seinällä on valokuvia läheisistä.
Huoneen asukas, 30-vuotias Juho Kylmämaa suorittaa täällä elinkautista vankeusrangaistustaan.
Kylmämaa vei mieheltä hengen. Uhrin elämää ei mikään tuo takaisin.
Elinkautinen on ankarin rangaistus, jonka Suomessa voi saada. Ehdonalaiseen vapauteen voi päästä keskimäärin 14,5 vuoden jälkeen.
Olemme Suomen korkeimman turvaluokituksen suljetussa vankilassa Riihimäellä. Täällä istuvat vakavimmista rikoksista tuomitut miesvangit.
Riihimäen vankilassa on paljon elinkautisia ja pitkäaikaisia rangaistuksia suorittavia vankeja.
Mahdollisuus opiskeluun on tärkeää heidän hyvinvoinnilleen. Tavoitteena on, että vangit voivat palata yhteiskuntaan ja elää ilman rikoksia.
Tänä vuonna useissa vankiloissa on voinut opiskella opistotason kursseja aiempaa enemmän.
Seurasimme kahden musiikkia tekevän vangin päivää.
Muusikot sellinaapureina
Suurin osa vankien vuorokaudesta kuluu suljetussa sellissä. Aamupalan ja iltapäivän selliin paluun välissä on mahdollisuus työhön, opiskeluun ja harrastamiseen.
Juho Kylmämaalle kuvataide ja musiikki ovat olleet tärkeitä lapsuudesta saakka.
Ensimmäiset riiminsä hän kirjoitti alakoulussa.
Murhasta tuomittu Kylmämaa opiskelee vankilan lukiossa ja kansalaisopistossa. Sellissä hän kirjoittaa sanoituksia lauluihinsa ja piirtää.
Opiston vangeille tarjoamalla musiikin äänityksen ja tuottamisen tunnilla kappaleisiin tehdään taustat ja ne nauhoitetaan.
Musiikin avulla Kylmämaa käy läpi tunteitaan ja elämäänsä.
Samalla osastolla asuu toinen henkirikoksen tehnyt räppäri. 24-vuotias Samuel Sädeaho on tuomittu miehen taposta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
Hän alkoi kirjoittaa sanoituksia noin 17-vuotiaana.
– Kaikki läheiseni sanovat, että olen huono keskustelemaan asioista. Räppi on tapani keskustella.
Lappilainen Kylmämaa ja Uudellamaalla kasvanut Sädeaho tutustuivat vankilassa. Nyt he kirjoittavat lyriikoita yhdessä.
– Aloimme puhua musiikista, ja meistä tuli nopeasti hyviä kavereita, Sädeaho sanoo.
Viikoittainen musiikkitunti on molemmille odotettu hetki. Se on yksi tärkeimmistä asioista, joiden avulla he selviytyvät vankilan arjesta.
Riihimäellä musiikin opetuksessa käy parikymmentä vankia viikoittain. Kaikkiaan vankilassa on 223 paikkaa yli kahden vuoden rangaistuksen saaneille vangeille.
Kylmämaa ja Sädeaho eivät puhu tässä haastattelussa henkirikoksistaan. He ovat myöntäneet syyllisyytensä ja saaneet rangaistuksen.
Vankilassa monia lahjakkaita ihmisiä
On torstai ja musiikkitunnin aika. Kylmämaa ja Sädeaho kohtaavat vankilan bändihuoneessa.
Kappaleiden taustoista ja äänityksestä vastaa musiikinopettaja Jari Kokkinen. Hän on vetänyt musiikkitunteja eri vankiloissa noin 20 vuotta. Riihimäellä hän toiminut toistakymmentä vuotta.
Kokkinen näyttää kädellään merkin ja laittaa biitin soimaan.
Sädeaho alkaa räpätä. Kylmämaa jatkaa perään oman osionsa.
Kokkinen on tavannut uransa aikana monia musiikillisesti lahjakkaita vankeja.
– Aina, kun tulen tänne, ajattelen, että en kohtaa vankia, vaan kohtaan ihmisen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa myönsi viime vuonna täksi ja ensi vuodeksi 1,2 miljoonaa euroa vankien perustaitoja tukevaan opetukseen.
Rahoituksen ansiosta useissa vankiloissa on voitu lisätä vapaan sivistystyön opintoja, kuten musiikkitunteja. Silti kursseille on jatkuvasti jonoa.
Rahoitusta perusteltiin sillä, että vankien koulutustaso on muuhun väestöön suhteutettuna matala. He tarvitsevat tukea opiskeluun sopeutuakseen yhteiskuntaan.
Musiikinopettaja Jari Kokkinen toivoo, että kaikissa vankiloissa olisi mahdollisuus musiikin opiskeluun.
Hänen mukaansa musiikilla ja taiteen opiskelulla on vangeille valtava merkitys.
– Siinä voi purkaa vaikeita asioita ja oppii elämänrytmiä, jossa opiskellaan, tehdään työtä ja harrastetaan.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Kati Sunimenton mukaan Jotpa-hankkeen tulokset ovat olleet lupaavia. Opintoihin osallistuneiden vankien hyvinvointi on lisääntynyt, ja he ovat oppineet yhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja.
Sunimento toivoo, että valtion rahoitus vankien vapaan sivistystyön opintoihin saataisiin pysyväksi.
Erityisasiantuntija Kati Sunimento kertoo, miksi yhteiskunnan kannattaa maksaa vankien opiskelusta:
Vakavankin rikoksen tehnyt voi muuttua
Opinto-ohjaaja Juuso Antikainen on työskennellyt Riihimäen vankilassa noin 30 vuotta. Hän uskoo, että vakavankin rikoksen tehnyt ihminen voi muuttaa elämänsä suunnan.
Vankilassa voi opiskella ammattitutkinnon, lukio-opintoja tai Riihimäen kansalaisopiston kursseja.
Korkeakouluopintoja on haastavaa järjestää, koska vankien netin käyttöä on rajoitettu.
Antikaisen mukaan mahdollisuus opiskeluun on tärkeää vankien tulevaisuuden kannalta.
Mitä paremmassa kunnossa vangit ovat vapautuessaan, sitä paremmat mahdollisuudet on saada työpaikka ja elää ilman rikoksia.
– Vangit oppivat vankilassa tärkeitä taitoja. Se edesauttaa yhteiskuntaan palautumista ja voi auttaa vankeja työllistymään siviiliin palatessa.
Musiikista vertaistukea ja apua nuorille
Juho Kylmämaa ja Samuel Sädeaho tekevät niin sanottua kalteriräppiä: musiikkia, joka syntyy vankilassa.
Sädeaho on ollut mukana perustamassa levy-yhtiötä, joka julkaisee vankien tekemää musiikkia. Yhtiön perustajia yhdistää musiikki ja rikostausta.
Sädeaho ja Kylmämaa ovat julkaisemassa keväällä albumin. Laulut kertovat miesten elämästä, vankeudesta ja rankoista kokemuksista.
Miehet eivät halua musiikillaan ihannoida rikollista elämää. He uskovat laulujensa voivan toimia vertaistukena samankaltaisia asioita kokeneille.
Molemmilla on ollut vakavia haasteita lapsena ja nuorena. Suomalaisen tutkimuksen mukaan yli puolet vangeista on kokenut väkivaltaa lapsuudessa.
– Jäin itse yksin lapsuuden traumojeni kanssa. Olisi hyvä, jos joku saman kokenut saisi voimaa biiseistä ja uskoa siihen, että asian kanssa voi elää, Kylmämaa sanoo.
Sädeaho toivoo, että ongelmista kärsivät nuoret saisivat apua mahdollisimman varhain. Hän haluaa kannustaa rikoksia tekeviä nuoria musiikin tekemisen pariin.
Sitä kautta elämälle voi löytyä parempi suunta.
– Jokainen tunti musiikkia tehdessä on pois rikosten tekemisestä.
